Väylävirasto on julkaissut ehdotuksensa uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta vuosille 2022–2029. Väyläverkon investointiohjelma toteuttaa osaltaan valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (Liikenne 12 -suunnitelma). Investointiohjelma päivitetään vuosittain.

Investointiohjelma pitää sisällään kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Ohjelma sisältää myös ehdotukset EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavista hankkeista. Investointiohjelmaan eivät sisälly jo käynnissä olevat väylähankkeet, tai sellaiset hankkeet, joiden rahoituksesta on tehty päätökset.

Mukana ovat Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaus sekä Raisio–Naantali-radan peruskorjaus ja sähköistys, joiden kustannusarvio 46 miljoonaa euroa, E 18 Turun kehätie Raision keskustassa, jonka kustannusarvio on 189 miljoonaa euroa, Hepojoen silta ja Pietilän alikulkukäytävä Kaarinassa (seitsemän miljoonaa euroa) ja Kivimon lossin korvaaminen sillalla Paraisilla (kymmenen miljoonaa euroa).

Perusväylänpidon parantamishankkeista mukaan pääsivät Avantin eritasoliittymä Liedossa (kaksi miljoonaa euroa), kaiteiden kunnostus ja lisäys välillä vt 10–vt 8 Turussa ja Raisiossa (miljoona euroa) sekä raskaan liikenteen taukopaikat (2–3 kpl) Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella (kaksi miljoonaa euroa). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella valtion osuus kustannuksista on noin 15,0 miljoonaa euroa.

– Investointiohjelman tavoitteet ja taloudelliset raamit tulevat Liikenne 12 -suunnitelmasta, sanoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

– Investointiohjelman hankkeiden tulee edistää koko Suomen saavutettavuutta ja eri liikkumismuotojen kestävyyttä ja tehokkuutta. Lisäksi hankkeiden tulee olla yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita. Nämä kaikki tavoitteet tähtäävät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ottavat huomioon liikenneturvallisuuden parantamisen, Wihlman lisää.

Investointilistalle eivät ole yltäneet kasitien Laitilan kohta, jonka kustannusarvio on 38 miljoonaa euroa, kasitie välillä Nousiainen–Mynämäki (35 miljoonaa euroa), ysitie välillä Lieto–Aura (55 miljoonaa euroa, Aurassa risteyksen tiejärjestelyt (35 miljoonaa euroa), Aura–Humppila (30 miljoonaa euroa), Ravattulassa liikennevalojen poisto, kymppitien kääntö Liedon kohdalla (40 miljoonaa euroa), Turun kehätien Avantin eritasoliittymä (viisi miljoonaa euroa), E18 Turun kehätie välillä Naantali–Raisio (160 miljoonaa euroa), Kurkela–Kuusisto, Kaarinan läntinen ohitustie (55 miljoonaa euroa), Parainen–Nauvo kiinteä yhteys (130 M€) ja Aurajoentien puuttuva pyörätie Aura–Lieto.

Kahdeksanvuotisen investointiohjelman talouskehys on Liikenne 12 -suunnitelmassa vuosille 2022–29 on hieman yli kolme miljardia euroa. Kehittämishankkeille on noin 2,3 miljardia euroa, perusväylänpidon parantamishankkeille noin 800 miljoonaa euroa.

Investointiohjelman ajanjaksolla 2022–29 voidaan sopia yhteensä noin 500 miljoonan euron valtion rahoituksesta seitsemälle MAL-kaupunkiseudulle. Osa tästä rahoituksesta kohdistuu valtion väyläverkolle ja hankkeista sovitaan valtion ja kuntien välisissä erikseen neuvoteltavissa sopimuksissa.

Kehittämishankkeissa suurin osa rahasta, 1,26 miljardia euroa, on menossa Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti rataverkon hankkeisiin. Tieverkon hankkeisiin on mitoitettu 977 miljoonaa euroa ja vesiväylähankkeisiin 82 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma vaikuttaa siihen, millaisilla väyläverkoilla suomalaiset liikkuvat ja kuljettavat tulevaisuudessa. Esimerkiksi elinkeinoelämän kuljetusten olosuhteet paranevat niin maanteillä, rautateillä kuin vesiväylilläkin. Kuljetusten kustannustehokkuus ja ennakoitavuus ottavat harppauksen eteenpäin.

– Myös matkustajien matka-ajat lyhenevät, liikenteestä tulee sujuvampaa ja turvallisempaa. Lisäksi ohjelma edistää mahdollisuuksia kestävien liikkumistapojen valintaan, sanoo toimialajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta.

Investointiohjelman suorat ilmastovaikutukset ovat suhteellisen pieniä, mutta pidemmällä aikavälillä kuljetusten tehokkuuden parantuminen ja mahdolliset siirtymiset kulkumuodosta toiseen vähentävät ilmastopäästöjä.

Väyläviraston investointiohjelmassa vuorovaikutus on ollut suuressa roolissa. Väylävirasto on keskustellut valmistelun aikana sidosryhmien ja alueellisten toimijoiden kanssa. Väylävirasto sai lausuntoja investointiohjelmasta syksyllä. Lausuntoja saapui yhteensä yli 260.

Kunnat antoivat yli puolet saapuneista lausunnoista. Lisäksi lausuntoja antoivat muun muassa yritykset, yhdistykset ja yhteisöt. Kaikki lausunnot käsiteltiin investointiohjelman viimeistelytyössä. Valmistelua tehtiin yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa.

Lausunnoissa ehdotettiin muun muassa uusien hankkeiden lisäämistä investointiohjelmaan. Kaikkia lausujien toiveita ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa.

– Investointiohjelman ulkopuolella jää ikävä kyllä paljon hyviä ja tarpeellisia hankkeita. Kehittämistarpeita on yli kymmenen miljardin euron edestä, mutta rahaa on käytettävissä tästä vain murto-osa, Wihlman toteaa.

Liikenne 12 -ohjelman tavoitteet ja taloudelliset reunaehdot sanelevat, mitkä hankkeet lopulta mahtuvat investointiohjelmaan. Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys investoinneista ja se päivitetään vuosittain. Hankkeiden mahdollisesta käynnistämisestä päättää eduskunta.

Vuosien 2023–30 investointiohjelman valmistelu on jo käynnistetty Väylävirastossa, ja sitä työstetään kevään 2022 aikana.

Investointiohjelmassa Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaukselle on varattu rahoitusta 35 miljonaa euroa ja Raisio–Naantali-radan peruskorjaukselle ja sähköistykselle 11 miljoonaa euroa, josta sähköistyksen osuus on vajaa miljoonaa euroa. Turku–Uusikaupunki-radan sähköistys valmistuu 2022 alussa. Raisio–Naantali-rata on sähköistämätön. Rahoituksella korjataan ratojen elinkaarensa päässä olevaa päällysrakennetta sekä yksittäisiä taitorakenteita (esimerkiksi rummut, sillat ja kuivatukset).

Yhtenäinen 250 kilonewtonin (kN) akselipainoverkko vaatisi akselipainojen korottamista reitillä Toijala–Turku. Investointiohjelma sisältää 40 miljoonan euron varauksen akselipainoverkoston kehittämiselle usealla rataosuudella ja sen käyttö tarkentuu kohdekohtaisiksi tärkeimmiksi hankkeiksi investointiohjelman päivitysten myötä.

Turun seudulla on esillä Turun ratapihan jatkokehittäminen. Ratapihan ensimmäinen vaihe on jo saanut rahoituksen. Jatkokehittämiseen liittyy VAK-raiteiden siirto (eri vaihtoehtojen kustannukset vaihtelevat yli 30 miljoonasta eurosta yli 60 miljoonaan euroon) ja kytkentä Matkakeskuksen kehittämiseen.

Kustannusten jakautumisessa eri osapuolille olisi otettava jatkossa huomioon myös se, että kyse on pitkälti muista kuin liikenteellisistä tavoitteista. Matkakeskuksen kehittämiseen kytkeytyy myös muita toimenpiteitä kuten liityntäpysäköinnin kehittämistä.

Turun seudulla selvitetään lähijunaliikenteen kehittämistä. Valmistumassa on Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen asemapaikkojen kehittämissuunnitelma. Turun seudulla on laadittu selvitys raakapuun kuormauspaikoista. Selvityksessä on haettu uutta sijaintia erityisesti Turun kuormauspaikalle. Siirto kytkeytyy kuormauspaikan nykyisen alueen muihin maankäytöllisiin tavoitteisiin. Kytkentä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin syntyy maankäytön kehittymisen kautta. Hankkeen kustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa.

E18-tielle (kantatie 40) rakennetaan 3+3-kaistainen noin 450 metrin pituinen tunneli, uusia eritasoliittymiä ja katuverkkoa täydennetään (noin kaksi kilometriä + liittyvät tiet ja kadut). Jalankulun ja pyöräilyn reittejä parannetaan ja risteämiset pääväylien kanssa toteutetaan eritasossa. Tehdään meluntorjuntaa. Hankkeen kustannusennuste on 189 miljoonaa euroa. Raision kaupungilla, johto- ja laiteomistajilla ja Finntraffic Oy:llä on osuuksia kustannuksista. Tiesuunnitelma valmistui vuonna 2020 ja toteuttamisvalmius on loppuvuodesta 2022.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)