Raision ja Naantalin välisen raideyhteyden sähköistäminen Väyläviraston investointilistalla

Väylävirasto on julkaissut ehdotuksensa uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta vuosille 2022–2029. Väyläverkon investointiohjelma toteuttaa osaltaan valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (Liikenne 12 -suunnitelma). Investointiohjelma päivitetään vuosittain.

Investointiohjelma pitää sisällään kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Ohjelma sisältää myös ehdotukset EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavista hankkeista. Investointiohjelmaan eivät sisälly jo käynnissä olevat väylähankkeet, tai sellaiset hankkeet, joiden rahoituksesta on tehty päätökset.

Mukana ovat Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaus sekä Raisio–Naantali-radan peruskorjaus ja sähköistys, joiden kustannusarvio 46 miljoonaa euroa, E 18 Turun kehätie Raision keskustassa, jonka kustannusarvio on 189 miljoonaa euroa, Hepojoen silta ja Pietilän alikulkukäytävä Kaarinassa (seitsemän miljoonaa euroa) ja Kivimon lossin korvaaminen sillalla Paraisilla (kymmenen miljoonaa euroa).

Perusväylänpidon parantamishankkeista mukaan pääsivät Avantin eritasoliittymä Liedossa (kaksi miljoonaa euroa), kaiteiden kunnostus ja lisäys välillä vt 10–vt 8 Turussa ja Raisiossa (miljoona euroa) sekä raskaan liikenteen taukopaikat (2–3 kpl) Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella (kaksi miljoonaa euroa). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella valtion osuus kustannuksista on noin 15,0 miljoonaa euroa.

– Investointiohjelman tavoitteet ja taloudelliset raamit tulevat Liikenne 12 -suunnitelmasta, sanoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

– Investointiohjelman hankkeiden tulee edistää koko Suomen saavutettavuutta ja eri liikkumismuotojen kestävyyttä ja tehokkuutta. Lisäksi hankkeiden tulee olla yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita. Nämä kaikki tavoitteet tähtäävät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ottavat huomioon liikenneturvallisuuden parantamisen, Wihlman lisää.

Investointilistalle eivät ole yltäneet kasitien Laitilan kohta, jonka kustannusarvio on 38 miljoonaa euroa, kasitie välillä Nousiainen–Mynämäki (35 miljoonaa euroa), ysitie välillä Lieto–Aura (55 miljoonaa euroa, Aurassa risteyksen tiejärjestelyt (35 miljoonaa euroa), Aura–Humppila (30 miljoonaa euroa), Ravattulassa liikennevalojen poisto, kymppitien kääntö Liedon kohdalla (40 miljoonaa euroa), Turun kehätien Avantin eritasoliittymä (viisi miljoonaa euroa), E18 Turun kehätie välillä Naantali–Raisio (160 miljoonaa euroa), Kurkela–Kuusisto, Kaarinan läntinen ohitustie (55 miljoonaa euroa), Parainen–Nauvo kiinteä yhteys (130 M€) ja Aurajoentien puuttuva pyörätie Aura–Lieto.

Kahdeksanvuotisen investointiohjelman talouskehys on Liikenne 12 -suunnitelmassa vuosille 2022–29 on hieman yli kolme miljardia euroa. Kehittämishankkeille on noin 2,3 miljardia euroa, perusväylänpidon parantamishankkeille noin 800 miljoonaa euroa.

Investointiohjelman ajanjaksolla 2022–29 voidaan sopia yhteensä noin 500 miljoonan euron valtion rahoituksesta seitsemälle MAL-kaupunkiseudulle. Osa tästä rahoituksesta kohdistuu valtion väyläverkolle ja hankkeista sovitaan valtion ja kuntien välisissä erikseen neuvoteltavissa sopimuksissa.

Kehittämishankkeissa suurin osa rahasta, 1,26 miljardia euroa, on menossa Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti rataverkon hankkeisiin. Tieverkon hankkeisiin on mitoitettu 977 miljoonaa euroa ja vesiväylähankkeisiin 82 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma vaikuttaa siihen, millaisilla väyläverkoilla suomalaiset liikkuvat ja kuljettavat tulevaisuudessa. Esimerkiksi elinkeinoelämän kuljetusten olosuhteet paranevat niin maanteillä, rautateillä kuin vesiväylilläkin. Kuljetusten kustannustehokkuus ja ennakoitavuus ottavat harppauksen eteenpäin.

– Myös matkustajien matka-ajat lyhenevät, liikenteestä tulee sujuvampaa ja turvallisempaa. Lisäksi ohjelma edistää mahdollisuuksia kestävien liikkumistapojen valintaan, sanoo toimialajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta.

Investointiohjelman suorat ilmastovaikutukset ovat suhteellisen pieniä, mutta pidemmällä aikavälillä kuljetusten tehokkuuden parantuminen ja mahdolliset siirtymiset kulkumuodosta toiseen vähentävät ilmastopäästöjä.

Väyläviraston investointiohjelmassa vuorovaikutus on ollut suuressa roolissa. Väylävirasto on keskustellut valmistelun aikana sidosryhmien ja alueellisten toimijoiden kanssa. Väylävirasto sai lausuntoja investointiohjelmasta syksyllä. Lausuntoja saapui yhteensä yli 260.

Kunnat antoivat yli puolet saapuneista lausunnoista. Lisäksi lausuntoja antoivat muun muassa yritykset, yhdistykset ja yhteisöt. Kaikki lausunnot käsiteltiin investointiohjelman viimeistelytyössä. Valmistelua tehtiin yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa.

Lausunnoissa ehdotettiin muun muassa uusien hankkeiden lisäämistä investointiohjelmaan. Kaikkia lausujien toiveita ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa.

– Investointiohjelman ulkopuolella jää ikävä kyllä paljon hyviä ja tarpeellisia hankkeita. Kehittämistarpeita on yli kymmenen miljardin euron edestä, mutta rahaa on käytettävissä tästä vain murto-osa, Wihlman toteaa.

Liikenne 12 -ohjelman tavoitteet ja taloudelliset reunaehdot sanelevat, mitkä hankkeet lopulta mahtuvat investointiohjelmaan. Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys investoinneista ja se päivitetään vuosittain. Hankkeiden mahdollisesta käynnistämisestä päättää eduskunta.

Vuosien 2023–30 investointiohjelman valmistelu on jo käynnistetty Väylävirastossa, ja sitä työstetään kevään 2022 aikana.

Investointiohjelmassa Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaukselle on varattu rahoitusta 35 miljonaa euroa ja Raisio–Naantali-radan peruskorjaukselle ja sähköistykselle 11 miljoonaa euroa, josta sähköistyksen osuus on vajaa miljoonaa euroa. Turku–Uusikaupunki-radan sähköistys valmistuu 2022 alussa. Raisio–Naantali-rata on sähköistämätön. Rahoituksella korjataan ratojen elinkaarensa päässä olevaa päällysrakennetta sekä yksittäisiä taitorakenteita (esimerkiksi rummut, sillat ja kuivatukset).

Yhtenäinen 250 kilonewtonin (kN) akselipainoverkko vaatisi akselipainojen korottamista reitillä Toijala–Turku. Investointiohjelma sisältää 40 miljoonan euron varauksen akselipainoverkoston kehittämiselle usealla rataosuudella ja sen käyttö tarkentuu kohdekohtaisiksi tärkeimmiksi hankkeiksi investointiohjelman päivitysten myötä.

Turun seudulla on esillä Turun ratapihan jatkokehittäminen. Ratapihan ensimmäinen vaihe on jo saanut rahoituksen. Jatkokehittämiseen liittyy VAK-raiteiden siirto (eri vaihtoehtojen kustannukset vaihtelevat yli 30 miljoonasta eurosta yli 60 miljoonaan euroon) ja kytkentä Matkakeskuksen kehittämiseen.

Kustannusten jakautumisessa eri osapuolille olisi otettava jatkossa huomioon myös se, että kyse on pitkälti muista kuin liikenteellisistä tavoitteista. Matkakeskuksen kehittämiseen kytkeytyy myös muita toimenpiteitä kuten liityntäpysäköinnin kehittämistä.

Turun seudulla selvitetään lähijunaliikenteen kehittämistä. Valmistumassa on Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen asemapaikkojen kehittämissuunnitelma. Turun seudulla on laadittu selvitys raakapuun kuormauspaikoista. Selvityksessä on haettu uutta sijaintia erityisesti Turun kuormauspaikalle. Siirto kytkeytyy kuormauspaikan nykyisen alueen muihin maankäytöllisiin tavoitteisiin. Kytkentä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin syntyy maankäytön kehittymisen kautta. Hankkeen kustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa.

E18-tielle (kantatie 40) rakennetaan 3+3-kaistainen noin 450 metrin pituinen tunneli, uusia eritasoliittymiä ja katuverkkoa täydennetään (noin kaksi kilometriä + liittyvät tiet ja kadut). Jalankulun ja pyöräilyn reittejä parannetaan ja risteämiset pääväylien kanssa toteutetaan eritasossa. Tehdään meluntorjuntaa. Hankkeen kustannusennuste on 189 miljoonaa euroa. Raision kaupungilla, johto- ja laiteomistajilla ja Finntraffic Oy:llä on osuuksia kustannuksista. Tiesuunnitelma valmistui vuonna 2020 ja toteuttamisvalmius on loppuvuodesta 2022.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turun väestönkasvu hyytyy

Pandemia hyydytti Turun väestönkasvua eikä vielä osata arvioida onko kyse pysyvästä vai väliaikaisesta ilmiöstä.

Turun kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna vain 746:lla. Väestö kasvoi edellisen kerran alle tuhannella hengellä vuonna 2009. Viime vuosina kasvu on ollut 1 500–2 000 asukasta vuodesta. Turussa oli vuodenvaihteessa 195 137 asukasta, joista 13 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Joenperän silta korjataan Mynämäellä

Joenperän silta on valmistunut 1937.

Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa Mynämäellä maantiellä 2021 (Karjalantie) sijaitseva Joenperän sillan korjaustyöt kesäkuun alussa. Korjaustyöt kestävät syyskuun loppuun saakka.

Koronatukitoimet auttoivat yrityksiä selviämään pandemian yli, mutta kriisin alkuvaiheessa tuet eivät kohdentuneet aina oikein

Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Tämä ilmenee 17. toukokuuta julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) tehdystä Etla-tutkimuksesta Koronapandemian tukipolitiikan arviointi.

Urheilukoulussa palvelukseen astuu lokakuussa kuusi Interin pelaajaa

Juho Hyvärinen.

Urheilukoulun kesälajien saapumiserään valittiin 79 urheilijaa 17 eri lajiryhmästä. Puolustusvoimien urheilukouluun valitut urheilijat aloittavat palveluksensa maanantaina 10. lokakuuta.

Turku suunnittelee Islannin mallin käyttöönottoa harrastustoiminnassa

Turun kaupunki suunnittelee niin sanottua Islannin mallia lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Malli tuotaisiin kaupunkiin moniammatillisesti ja laajassa yhteistyössä.

Lieto ja Marttila Suomen yritysmyönteisimpiä kuntia

Liedon kunnanjohtaja Mika Ingi (vas.), Liedon Yrittäjien puheenjohtaja Timo Kuukasjärvi, yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff ja yritysneuvoja Marja-Leena Hämäläinen.

Varsinais-Suomen maakunta sai menestystä Yrittäjien Kuntabarometri -kyselyssä. Lieto voitti yrittäjämyönteisimmän kunnan tittelin neljättä kertaa peräkkäin omassa keskikokoisten kuntien sarjassaan. Marttilan kunta kohosi omassa alle 10 000 asukkaan sarjassaan kahden vuoden takaiselta hopeasijalta kirkkaimmalle mitalille.

Suomen ensimmäinen Etelä-Afrikan omikronvariantti löydetty Tyksissä

Tyks Laboratorioiden Kliinisen mikrobiologian laboratorio on todennut koronaviruksen omikron BA.5-variantin, niin sanotun Etelä-Afrikan muunnoksen, aiheuttaman tautitapauksen Varsinais-Suomessa.

Terveyskeskuksen palvelu pätkii yhä

Koronaan liittyvät puhelut ovat vähentyneet Turun terveysasemille, mutta yhteyden saamista terveyskeskukseen ei huhtikuuhun mennessä saatu lainmukaiselle tasolle. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on jättänyt selvityspyynnön asiasta kaupungille.

Tuomiokirkkosillan kantavuutta tutkitaan

Tuomiokirkkosillan kantavuutta tutkitaan muun muassa raitiotiesuunnittelun takia.

Tuomiokirkkosillasta laadittiin erikoistarkastus vuosina 2021–22. Sillan eliniän pidentäminen ja käyttöiän määrittäminen edellyttää kantavuustarkastelua, joka on tilattu A-Insinöörit Civil Oy:ltä. Enimmäishinta on 48 600 euroa. Sillalle tehdään myöhemmin monitorointi, jolla saadaan selvyys sillan todellisesta käyttäytymisestä kuormituksen alla sekä käyttöiänmääritys.

Kaupunkipyörät Turkuun vasta kesäkuun lopussa

Turun kaupunkipyörien eli tuttavallisemmin föllärien piti saapua takaisin kaupunkiin kesän kynnyksellä. Koronapandemian aiheuttaman tehdassulun takia fölläreiden saapuminen kuitenkin hieman viivästyy. Tämänhetkinen arvio pyörien saapumiselle on 30. kesäkuuta. Kaupunkipyöräkausi jatkuu 31. lokakuuta saakka.

Ruista riittää kotimaiseen ruisleipään

Ruis pärjäsi talvesta parhaiten ja kohtuullinen kokonaissato on mahdollinen.

Viime syksyn hankalien kylvöolosuhteiden ja kuluneen talven haastavien talvehtimisolosuhteiden takia rukiin riittävyys mietityttää enemmän kuin viime vuosina. Talvi oli hankala kaikille syyskasveille, mutta kokonaisuutena ruis pärjäsi talvesta parhaiten ja kohtuullinen kokonaissato on mahdollinen.

Raisio kerää ehdotuksia kaupungin ilmastoteoiksi

Raision kaupunki laatii ilmasto-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on löytää kaupungille sopivimmat teot ilmaston hyväksi. Asukkaille sekä alueen yrittäjille, yhdistyksille ja muille toimijoille on avattu kysely, jossa he voivat äänestää jo annettuja ehdotuksia tai jättää omia ehdotuksiaan ilmastoteoiksi. Kyselyyn voi vastata 5. kesäkuuta asti.

Ihalan K-Market Raisiossa avataan täysin uutena kauppana

Juha-Pertti ja Minna Ahtinen.

Raision Ihalassa päästään juhlimaan torstaina 19. toukokuuta täysin uutta ja laajennettua K-Marketia. Kauppa on ollut suljettuna tammikuun lopusta remontin vuoksi. K-kauppiaina jatkavat Juha-Pertti ja Minna Ahtinen .

Turun ammattikorkeakoulu läpäisi auditoinnin

Turun ammattikorkeakoulu läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditoinnin. Ammattikorkeakoulu sai auditointiryhmältä kiitosta systemaattisesta ja alueellisesti vaikuttavasta TKI-toiminnasta sekä kattavasta ja ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämistä ohjaavasta laatujärjestelmästä. Ammattikorkeakoulussa koulutuksen suunnittelu perustuu strategiaan, työelämätarpeiden ennakointiin ja alueen tarpeisiin.

Linnanniemestä Turun ensimmäinen taidekaupunginosa

Linnanniemen valinta taidekaupunginosaksi on osa Turun julkisen taiteen ohjelmaa, joka vahvistettiin helmikuussa.

Linnanniemen alueelle laaditaan taideohjelma, jossa määritellään taiteen paikat sekä teosten valintaan liittyvät kriteerit ja prosessit. Taideohjelman laatii julkiseen taiteeseen ja rakennetun ympäristön taidekoordinaatioon erikoistunut konsulttiyhtiö Frei Zimmer.

Tarjouskilpailu toimitilarakennusten tontista Räntämäessä

Turun kaupunki järjestää tarjouskilpailun toimitilarakennusten rakennuspaikaksi tarkoitetusta tontista Räntämäessä. Tontti 853-91-62-16 sijaitsee Räntämäen kaupunginosassa, osoitteessa Emmauksenkuja 1. Tontti on 2 769 neliön suuruinen.

DelSiTechille päänavaus Kiinan lääkekehitysmarkkinoille

Delsitechin toimitusjohtajan Lasse Leino.

Turkulainen lääkeannosteluteknologia- ja lääkekehitysyritys DelSiTech Oy ja kiinalainen Chengdu Anticancer Bioscience ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen pitkävaikutteisten syöpälääkkeiden kehittämiseksi. Sopimuksen mukaan DelSiTech kehittää yhtiön biohajoavaan silikamateriaaliin perustuvia lääkeformulaatioita Chengdu Anticancer Biosciencen syöpälääkemolekyyleille. Kyseessä on DelSiTechin ensimmäinen lääkekehityshanke Kiinassa.

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajokaistan Pietari Valdin kadulla

Viemäri- ja vesijohtotyötä tehdään 18.–24. toukokuuta Pietari Valdin kadulla Juhannuskadun risteyksen kohdalla. Yksi ajokaista on pois käytöstä.

Urheilu

Urheilukoulussa palvelukseen astuu lokakuussa kuusi Interin pelaajaa

Juho Hyvärinen.

Urheilukoulun kesälajien saapumiserään valittiin 79 urheilijaa 17 eri lajiryhmästä. Puolustusvoimien urheilukouluun valitut urheilijat aloittavat palveluksensa maanantaina 10. lokakuuta.

Loimu menettää taas päävalmentajansa, Barreros siirtyy Italiaan

Aitor Barreros.

Raision Loimun päävalmentaja vaihtuu seuran suunnitelmien vastaisesti jo toisena keväänä peräkkäin voimassaolevasta sopimuksesta huolimatta. Espanjalaisen Aitor Barrerosin sopimuksessa oli optio ensi kaudesta, jonka käytöstä sovittiin seuran ja espanjalaisluotsin välillä huhtikuussa. Hän oli jo sitä ennen saanut sopimustarjouksia Espanjasta ja Saksasta, mutta kieltäytynyt niistä.

Simo Roiha haluaa kokea Tepsin nousujuhlat Turussa

Ykkösen pelaajat valitsivat Simo Roihan huhtikuun parhaaksi. Viime kaudella Roiha kamppaili vahvasti Kalle Taimea ja Rasmus Holmaa vastaan RoPSin paidassa.

Simo Roiha on kokenut paljon, mutta Veikkausliigaan nousu on yksi asia, jota 31-vuotias kärkipelaaja ei ole vielä päässyt urallaan kokemaan. Viime kaudella se oli lähellä, mutta AC Oulu torpedoi RoPSin nousujuhlat.

Essi Pakarinen keilasi naisten Suomen mestariksi Raisiossa

Suomen mestari Essi Pakarinen (kesk.), Peppi Konsteri (vas.) ja Sanna Oksanen.

Essi Pakarinen keilasi sunnuntaina Raisiossa naisten Suomen mestariksi. Lahden Bayta edustava Pakarinen voitti loppuottelussa jännittävien vaiheiden jälkeen Porin Giantsia edustavan Peppi Konsterin . Pronssia saavutti välierässä Konsterille taipunut Sanna Oksanen (Giants).

Teemu Asunmaa dramaattisten vaiheiden jälkeen voittoon Länsirannikon rallissa

SM Mad-Croc Länsirannikon Rallin voittajat, Teemu Asunmaa (vas.) & Ville Mannisenmäki.

Rallin SM-sarjan kauden neljäs osakilpailu ajettiin maaliin Turun seudulla lauantaina. Kaksipäiväisen kisan ja yhdeksän vauhdikkaan erikoiskokeen päätteeksi rallin voittajaksi kruunattiin syntymäpäiväjuhliaan viettänyt Teemu Asunmaa .

Otteluanalyysi: Inter tunaroi voiton

Tommi Jyry osui kahdesti.

Sen piti olla voitto-ottelu ja siltä se pitkään näyttikin. HIFK kuitenkin nousi rankkarimaalilla tasoihin ja kun Inter tunaroi oman rangaistuspotkunsa niin lopputulos oli 2 – 2. Se oli selvä pettymys.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.