Yli puoli miljoonaa tutkintoa ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakouluissa on suoritettu 509 000 korkeakoulututkintoa vajaan 30 vuoden aikana. Pääpaino on ollut työelämään valmistavissa AMK-tutkinnoissa, joita on suorittu 489 000. Vuodesta 2005 lähtien koulutustarjontaan on kuulunut myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK), joita on suoritettu yhteensä 29 000. Turun ammattikorkeakoulu on tuottanut koulutettua työvoimaa alueelleen vuodesta 1992.

Ammattikorkeakoulut tuottavat laajan koulutustarjonnan, jossa yleisimmin suoritettuja tutkintoja ovat insinööri (AMK), tradenomi (AMK), sairaanhoitaja (AMK) ja restonomi (AMK). Koulutusaloista suurin on sosiaali- ja terveysala, jossa eri ammateilla on omat tutkintonsa. Sote-alan AMK- ja YAMK-tutkintoja on suoritettu 163 000. Toiseksi eniten valmistuneita on tekniikasta ja ICT-alalta (143 000). Kolmannen suuren ryhmän muodostaa liiketalous (111 000). Suurten alojen lisäksi ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä kulttuuri-, luonnonvara- ja kasvatusalan kouluttajia.

Vuonna 2020 suoritettiin 24 370 AMK-tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen määrä oli kolmatta vuotta samalla tasolla. Sen sijaan YAMK-tutkinnoissa oli kasvua, kun niitä valmistui vajaa 3 900. Kasvua edellisestä vuodesta oli 16 prosenttia.

Suomen tavoitteena on lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta 25–34-vuotiaista, joten tutkintomäärien odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Ammattikorkeakouluissa opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 8 000 hakijalla eli runsaalla 16 prosentilla. Kasvu tapahtui sekä AMK-tutkintoon että YAMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa.

Suomen jokaisessa maakunnassa toimii vähintään yksi ammattikorkeakoulu varmistamassa osaavan työvoiman tarjontaa alueiden tarpeisiin.

Turun ammattikorkeakoulussa (Turun teknillinen va. ammattikorkeakoulu vuodesta 1992) ensimmäiset valmistuneet saivat tutkintotodistuksensa vuonna 1996. Heitä oli 111. Turun ammattikorkeakoulusta on valmistunut kaikkiaan 34 981 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulututkintoja on 32 934 ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on 2 047.

Vuosina 1990–2021 Turun ammattikorkeakoulu on tuottanut viidenneksi eniten tutkintoja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) mukaan luettuna 24 ammattikorkeakoulusta. YAMK-tutkintojen osalta tutkintoja on tehty neljänneksi eniten ja niiden osalta Turun ammattikorkeakoulun toiminta on tehostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2020 Turun ammattikorkeakoulussa suoritettiin 1 766 AMK-tutkintoa ja 309 YAK-tutkintoa. Poikkeusvuosi etäopiskeluineen ei vaikuttanut tutkintojen kokonaismäärään; AMK-tutkintojen määrä laski hiukan vuodesta 2019, mutta YAMK-tutkintoja suoritettiin enemmän (1 796/242).

Turun ammattikorkeakoululla oli toiseksi eniten valmistuneita vuoden 2020 valmistuneiden yhteismäärässä Metropolia Ammattikorkeakoulun jälkeen (3 165). Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistui 2 025 opiskelijaa.

– Turun ammattikorkeakoulun merkitys on kasvanut tasaisesti, iloitsee rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

Taatilan mukaan Turun ammattikorkeakoulun tutkintomäärän kasvu on heijastanut hyvin alueen työelämän jatkuvasti kasvavaa tarvetta. Nopeasti kehittyvä maakunta tarvitsee tulevaisuutensa tekijät.

Suurin osa ammattikorkeakoulusta valmistuneista jää alueelle. Joka toinen hakija tulee Varsinais-Suomen ulkopuolelta, mutta kolme neljästä valmistuneesta työllistyy maakuntaan heti valmistumisen jälkeen.

Osaajat myös pysyvät, sillä 68 prosenttia alumneista työskentelee yhä alueella viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Varsinais-Suomen ammattikorkeakoulutuksen saaneesta työvoimasta 66 prosenttista on valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta.

– Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneet osaajat ovat näkyvässä roolissa juuri oman maakuntansa edistäjinä, mikä meidän tehtävämme onkin. Ammattikorkeakoulu on etenkin oman alueensa aktiivinen kehittäjä, Taatila korostaa.

Koulutuksen merkitystä alueille kuvaa vasta valmistuneiden hyvä työllistyminen. Viime vuosina AMK-tutkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia ja YAMK:n suorittaneista 95 prosenttia oli työssä vuosi valmistumisen jälkeen.

Ammattikorkeakoulujen lyhyen historian takia valmistuneita on enemmän nuoremmissa ikäluokissa: joka viides 30–40-vuotias on valmistunut ammattikorkeakoulusta.

Vakinainen ammattikorkeakoulutus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1991–92 väliaikaisina. Ensimmäiset vakinaiset toimiluvat myönnettiin 1996 ja vuoteen 2000 mennessä kaikki ammattikorkeakoulut olivat vakinaistuneet.

Nykyisin Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua, joissa on noin 150 000 opiskelijaa. Yli puolet alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista on ammattikorkeakouluissa. Lisäksi ammattikorkeakoulut vuodesta 1996 kouluttaneet ammatillisten opettajien pedagogisen pätevyyden. Heitä on valmistunut yli 30 000.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yhdistykset vaikeuksissa yhdistysten luvatussa maassa

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja joidenkin mielestä niitä on aivan liikaakin. Monet yhdistykset toimivat jäsenmaksutulojensa ja valtion sekä kuntien avustuksien tuella. Nyt näitä tukia ollaan voimakkaasti leikkaamassa valtion ja kuntien taloudellisten ongelmien vuoksi. Tämä johtanee monien yleishyödyllistenkin yhdistysten toiminnan supistamiseen ellei peräti lakkauttamiseen.

OAJ antoi syksyn neljännen lakkovaroituksen ammattikorkeakouluihin

Ammattikorkeakoulujen työriitaan ei ole vieläkään löytynyt ratkaisua. OAJ antoi 7. syyskuuta syksyn neljännen lakkovaroituksen ammattikorkeakouluihin. Jos sopua ei synny, uusi kolmipäiväinen lakko alkaa 22. syyskuuta.

Rantakäärme luikerteli rivitaloasunnon sähköhellan uumeniin Halisissa

Rantakäärme luikerteli rivitaloasunnon sähköhellan uumeniin Hehtokadulla Halisissa maanantaina illalla.

Pieni tukos voi johtaa suureen vesivahinkoon

Sadevesikourut saa helposti puhtaaksi esimerkiksi pyöreäpäisellä WC-harjalla. Roskien poistaminen niistä ennen pakkasia on tärkeää, jotta roskat eivät jäädy ja tuki vesikouruja.

Sadevesikouruihin kertyvät lehdet ja neulaset voivat aiheuttaa vahinkoja, jotka paljastuvat vasta kuukausien päästä. Alle tunnin huoltotoimella voi välttää tuhansien eurojen korjauslaskun.

Poliisi pysäytti Paraisilla viritetyn mopon, kuski 15-vuotias

Poliisi tapasi sunnuntaina illalla Paraisilla 15-vuotiaan pojan, jonka mopo oli viritetty kulkemaan 95 kilometrin tuntinopeutta. Mopoon oli tehty sellaisia rakenteellisia muutoksia, että se luokitellaan kevytmoottoripyöräksi. Tämä vuoksi poikaa epäillään kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Kupittaan kärjen kannen rakennustyöt jatkuvat rata-alueella

Kupittaan kärjen joukkoliikennekannen tukitelineen rakennustyöt alkoivat heinäkuussa ja etenevät syyskuussa rata-alueelle. Taustalla kohoaa Taito-kampus, jossa runkotöitä tehdään neljännessä kerroksessa.

Kupittaan ja Itäharjun yhdistävän joukkoliikennekannen rakennustyöt jatkuvat rata-alueella syyskuussa. Työvaiheeseen kuuluu melua ja tärinää aiheuttavaa paalutusta, jota tehdään yöaikaan maanantaista 14. syyskuuta alkaen arviolta noin kahden viikon ajan. Paalutukset jatkuvat päivätöinä arviolta marraskuuhun saakka.

Turussa kuvattu The Last Light of Summer yhdistää muodin, hevostaiteen ja Artukaisten historiallisen miljöön

Aada Uhlgrén ja Guizo da Fareja.

Turussa toteutettu muotihenkinen hevosaiheinen kuvasarja The Last Light of Summer tuo yhteen pohjoismaisen luonnon, pelkistetyn nykytyylin sekä naisen ja hevosen välisen sanattoman yhteyden. Luovan suunnittelijan Aada Uhlgrénin ja valokuvaaja Emilia Hynnisen yhteistyönä syntynyt sarja kuvattiin Artukaisissa, historiallisessa kartano- ja hevosmiljöössä.

Auto ulos Tampereen valtatieltä lentoaseman rampissa, kuski jäi jumiin autoon

Poliisi sai iltapäivällä kolmen jälkeen ilmoituksen kyljellään makaavasta henkilöautosta Tampereen valtatiellä lentoaseman rampissa. Pelastuslaitos on tapahtumapaikalla poliisin kanssa ja irrottaa kuljettajaa autosta.

Eteislepatus aiheuttaa pienemmän aivoinfarktiriskin kuin eteisvärinä

Laaja rekisteritutkimus tuo uutta tietoa kahden yleisen sydämen rytmihäiriön eroista. Tulokset auttavat arvioimaan verenohennuslääkityksen hyötyjä ja haittoja entistä yksilöllisemmin.

Vähäjoen ylittävä kevyen liikenteen silta poissa käytöstä

Vähäjoen ylittävä kevyen liikenteen silta Krapupuistikon kohdalla poissa käytöstä 7.–18. syyskuuta. Sillalla tehdään korjaustöitä.

Kittuisten yhteysaluslaiturin jatkosta keskustellaan sidosryhmien kanssa

Lounais-Suomen elinvoimakeskus on purkamassa Houtskarissa Kittuisten vanhan yhteysaluslaiturin. Laituri on huonokuntoinen ja se on riski Korppoon–Houtskarin väliselle maantielauttaliikenteelle. Yhteysalusliikenteellä ei ole enää käyttöä laiturille. Purkutyön käynnistyttyä elinvoimakeskus sai tietoa laiturin muista käyttötarpeista. Elinvoimakeskus on keskeyttänyt laiturin purkutyöt ja keskusteluja käydään vielä sidosryhmien kanssa ennen töiden jatkumista.

Osa Vuolahdentietä otetaan työalueeksi Kuusistossa

Osa Vuolahdentietä otetaan työalueeksi Kuusistossa keskiviikosta 9. syyskuuta lähtien. Järjestelyn arvioidaan kestävän muutaman viikon ajan.

Älylasit mullistavat yritysvakoilun

Älylasit päässä pahantahtoinen toimija voi kerätä toimitiloista hetkessä tietoa esimerkiksi näytöiltä, kulunvalvontakäytännöistä ja kohtaamiltaan ihmisiltä. Älylasien kautta tietoja voi päätyä myös tahattomasti vääriin käsiin. Työpaikoilla on nyt aika herätä pohtimaan riskejä, sanovat LähiTapiolan asiantuntijat.

Alkoholista kannattaa luopua jo raskautta suunnitellessa

Varhainen kehitysvaihe on erityisen herkkä, ja alkoholi voi vaikuttaa sikiön kehitykseen jo aivan raskauden alussa.

Alkoholista luopuminen jo raskautta suunniteltaessa on tärkeä tapa suojata kehittyvää lasta. Asiasta muistutetaan FASD-päivänä 9. syyskuuta, jolloin alkoholinmyynti aloitetaan yhdeksän minuuttia tavallista myöhemmin.

Sähköautojen kysyntä ennätysvahvaa

Elokuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 51,6 prosenttia oli täyssähköisiä. Heinäkuu oli historiallisesti ensimmäinen kerta Suomessa, kun kuukausitasolla yli puolet uusista ensirekisteröidyistä autoista oli täyssähköisiä.

Ero tapahtuu yhä useammin jo vauva-aikana

Perheet tarvitsevat matalan kynnyksen tukea vauva-aikana.

Yhä useampi vanhempi eroaa jo raskausaikana tai lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Ilmiö näkyy Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa, joissa apua saaneiden määrä on kasvanut tänä vuonna lähes viidenneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pikkulapsiperheiden lisääntyvät erot kertovat kasvavasta kuormituksesta elämänvaiheessa, jossa vanhemmuus, työelämän paineet ja taloudellinen epävarmuus kasaantuvat samaan aikaan.

Kuluttajalla uusi mahdollisuus saada hajonnut laite korjatuksi

Tavaran valmistajalla voi olla velvollisuus korjata esimerkiksi normaalin kulumisen vuoksi vioittunut kodinkone myös silloin, kun kuluttajalla ei ole kuluttajansuojalain tai takuun perusteella oikeutta maksuttomaan korjaamiseen. Valmistaja voi periä korjauksesta kohtuullisen maksun.

Näköislehti

Urheilu

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Mika Kuronen kohtaa Rami Hietaniemen karate combat -säännöillä

Mika Kuronen.

Hamara MMA:n promoottori Mika Kuronen ottelee 12. syyskuuta Helsingissä. Vastaansa Kuronen saa kreikkalaisroomalaisen painin MM-pronssimitalisti Rami Hietaniemen , joka on viritellyt viime aikoina vapaaottelu-uraa. Hietaniemen debyytti peruuntui aiemmin kesällä selkäongelmien vuoksi.

Inter varmisti itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin

Inter on jo varmistanut pääsyn europelien karsintoihin ensi kaudella.

FC Inter voitti lauantaina Suomen Cupin ja varmisti sen myötä itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin.

Otteluanalyysi: Interille Suomen Cupin voitto maratonottelussa

Alie Conteh teki voittomaalin Suomen Cupin finaalissa.

Inter kaatoi HJK:n Suomen Cupin finaalissa Tampereella. Mestaruus oli Interin seurahistorian kolmas. Interillä on edelleen mahdollisuus myös kotimaiseen triplaan, sillä talvella Inter voitti Liigacupin.

Tomi Kalliosta Jääkiekkoleijona numero 290

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallituksen asettama aatelointitoimikunta on valinnut kuusi uutta Jääkiekkoleijonaa. Uusiksi Jääkiekkoleijoniksi numeroilla 287–292 valittiin Marko Anttila , Valtteri Filppula , Juuso Hietanen , Tomi Kallio , Sami Lepistö ja Jukka Toivakka . Viimeksi mainittu valittiin vaikuttaja-kategoriassa Jääkiekkoleijonaksi. Muut saivat kunnian pelaajaurien meriittien vuoksi.

Puukkokatsomo: Interin väkevä vuosi

Alie Conteh, Ilari Kangasniemi ja Jussi Niska.

Vaikka Inter ei Konferenssiliigan liigavaiheeseen selvinnytkään, oli joukkueen suoritus kansainvälisissä otteluissa erinomainen. Vastaava menestys on ollut turkulaisittain äärimmäisen harvinaista.