Yli puoli miljoonaa tutkintoa ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakouluissa on suoritettu 509 000 korkeakoulututkintoa vajaan 30 vuoden aikana. Pääpaino on ollut työelämään valmistavissa AMK-tutkinnoissa, joita on suorittu 489 000. Vuodesta 2005 lähtien koulutustarjontaan on kuulunut myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK), joita on suoritettu yhteensä 29 000. Turun ammattikorkeakoulu on tuottanut koulutettua työvoimaa alueelleen vuodesta 1992.

Ammattikorkeakoulut tuottavat laajan koulutustarjonnan, jossa yleisimmin suoritettuja tutkintoja ovat insinööri (AMK), tradenomi (AMK), sairaanhoitaja (AMK) ja restonomi (AMK). Koulutusaloista suurin on sosiaali- ja terveysala, jossa eri ammateilla on omat tutkintonsa. Sote-alan AMK- ja YAMK-tutkintoja on suoritettu 163 000. Toiseksi eniten valmistuneita on tekniikasta ja ICT-alalta (143 000). Kolmannen suuren ryhmän muodostaa liiketalous (111 000). Suurten alojen lisäksi ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä kulttuuri-, luonnonvara- ja kasvatusalan kouluttajia.

Vuonna 2020 suoritettiin 24 370 AMK-tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen määrä oli kolmatta vuotta samalla tasolla. Sen sijaan YAMK-tutkinnoissa oli kasvua, kun niitä valmistui vajaa 3 900. Kasvua edellisestä vuodesta oli 16 prosenttia.

Suomen tavoitteena on lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta 25–34-vuotiaista, joten tutkintomäärien odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Ammattikorkeakouluissa opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 8 000 hakijalla eli runsaalla 16 prosentilla. Kasvu tapahtui sekä AMK-tutkintoon että YAMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa.

Suomen jokaisessa maakunnassa toimii vähintään yksi ammattikorkeakoulu varmistamassa osaavan työvoiman tarjontaa alueiden tarpeisiin.

Turun ammattikorkeakoulussa (Turun teknillinen va. ammattikorkeakoulu vuodesta 1992) ensimmäiset valmistuneet saivat tutkintotodistuksensa vuonna 1996. Heitä oli 111. Turun ammattikorkeakoulusta on valmistunut kaikkiaan 34 981 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulututkintoja on 32 934 ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on 2 047.

Vuosina 1990–2021 Turun ammattikorkeakoulu on tuottanut viidenneksi eniten tutkintoja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) mukaan luettuna 24 ammattikorkeakoulusta. YAMK-tutkintojen osalta tutkintoja on tehty neljänneksi eniten ja niiden osalta Turun ammattikorkeakoulun toiminta on tehostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2020 Turun ammattikorkeakoulussa suoritettiin 1 766 AMK-tutkintoa ja 309 YAK-tutkintoa. Poikkeusvuosi etäopiskeluineen ei vaikuttanut tutkintojen kokonaismäärään; AMK-tutkintojen määrä laski hiukan vuodesta 2019, mutta YAMK-tutkintoja suoritettiin enemmän (1 796/242).

Turun ammattikorkeakoululla oli toiseksi eniten valmistuneita vuoden 2020 valmistuneiden yhteismäärässä Metropolia Ammattikorkeakoulun jälkeen (3 165). Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistui 2 025 opiskelijaa.

– Turun ammattikorkeakoulun merkitys on kasvanut tasaisesti, iloitsee rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

Taatilan mukaan Turun ammattikorkeakoulun tutkintomäärän kasvu on heijastanut hyvin alueen työelämän jatkuvasti kasvavaa tarvetta. Nopeasti kehittyvä maakunta tarvitsee tulevaisuutensa tekijät.

Suurin osa ammattikorkeakoulusta valmistuneista jää alueelle. Joka toinen hakija tulee Varsinais-Suomen ulkopuolelta, mutta kolme neljästä valmistuneesta työllistyy maakuntaan heti valmistumisen jälkeen.

Osaajat myös pysyvät, sillä 68 prosenttia alumneista työskentelee yhä alueella viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Varsinais-Suomen ammattikorkeakoulutuksen saaneesta työvoimasta 66 prosenttista on valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta.

– Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneet osaajat ovat näkyvässä roolissa juuri oman maakuntansa edistäjinä, mikä meidän tehtävämme onkin. Ammattikorkeakoulu on etenkin oman alueensa aktiivinen kehittäjä, Taatila korostaa.

Koulutuksen merkitystä alueille kuvaa vasta valmistuneiden hyvä työllistyminen. Viime vuosina AMK-tutkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia ja YAMK:n suorittaneista 95 prosenttia oli työssä vuosi valmistumisen jälkeen.

Ammattikorkeakoulujen lyhyen historian takia valmistuneita on enemmän nuoremmissa ikäluokissa: joka viides 30–40-vuotias on valmistunut ammattikorkeakoulusta.

Vakinainen ammattikorkeakoulutus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1991–92 väliaikaisina. Ensimmäiset vakinaiset toimiluvat myönnettiin 1996 ja vuoteen 2000 mennessä kaikki ammattikorkeakoulut olivat vakinaistuneet.

Nykyisin Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua, joissa on noin 150 000 opiskelijaa. Yli puolet alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista on ammattikorkeakouluissa. Lisäksi ammattikorkeakoulut vuodesta 1996 kouluttaneet ammatillisten opettajien pedagogisen pätevyyden. Heitä on valmistunut yli 30 000.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

EVA: Etätyö lisää työn sujuvuutta, mutta sillä on kielteisiä vaikutuksia yhteistyöhön

Etätyö koetaan selvästi myönteiseksi työn sujuvuuden, autonomian, keskittymisen ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta, mutta samalla sillä on kielteisiä vaikutuksia työyhteisön yhteishenkeen, sosiaalisiin suhteisiin ja tiimityöhön. Valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä voi tehdä ainakin jonkin verran etätöitä, ja 44 prosenttia tekee etätöitä vähintään kerran viikossa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Tuton kausi päättyi Mestiksessä

Kiekko-Vantaa päätti Tuto Hockeyn kauden Mestiksen pudotuspeleissä voitoin 4-1.

Tuto Hockeyn kausi päättyi jääkiekon Mestiksessä tappioon Kiekko-Vantaalle pudotuspeleissä. K-Vantaa löi Tuton viidennessä pelissä Vantaalla 4–1 ja eteni välieriin voitoin 4–1.

Pannaan Jaakko-kulta soimaan

Jacques Chirac.

Kuka muistaa kuinka syksyllä 1995 piti boikotoida Ranskaa ja ranskalaisia tuotteita? Vain harvat, jos sitäkään. Ranskan aloittamat ydinkokeet kaukana Tyynenmeren atolleilla herättivät maailmanlaajuista suuttumusta. Suomessakin purtiin uhmakkaana hammasta ja jätettiin sen syksyn ”busuleet” ostamatta.

Viking Line mukaan Matkahuollon sovellukseen

Viking Line on ensimmäisenä varustamona liittynyt mukaan Matkahuollon Matkat-palveluun. Sovelluksessa matkustaja voi ostaa kaikki laivamatkaansa liittyvät kotimaan yhteydet yhdellä kertaa ja yhdestä paikasta, olipa määränpäänä Tallinna, Tukholma tai Ahvenanmaa.

Finnlinesin liikevaihto kasvoi, tulos parani

Finncanopus.

Finnlinesin liikevaihto kasvoi viime vuonna, samoin tulos. Yhtiö kehitti reittiverkostoaan ja keskittyi vahvistamaan kannattavuuttaan, kilpailukykyään ja asemaansa Itämerellä ja Pohjanmerellä.

Lantalasti levisi tielle ja ojaan Pöytyällä

Yhdistelmäajoneuvon perävaunu kaatui Pöytyällä Turunväylälle maanantaina iltapäivällä. Perävaunun kyydissä ollut lantakuorma levisi ojaan ja osittain tiealueelle.

Savua porraskäytävässä? – pysy asunnossa, pidä ovet ja ikkunat suljettuina

Kerrostalojen paloturvallisuus on rakennettu palo-osastoinneilla.

Suomalaiset kerrostalot on suunniteltu siten, että tulipalo ei leviä asunnosta toiseen välittömästi. Paloa ja savun leviämistä estävät rakenteelliset palo-osastoinnit, kun niitä osataan käyttää oikein, kerrotaan Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL). Kerrostalopalon sattuessa onkin oman turvallisuuden kannalta tärkeä pysyä omassa asunnossa, jos talon muussa osassa palaa, koska hengenvaarallinen savu on voinut levitä asunnon ulkopuolella olevaan porraskäytävään tai porrashuoneeseen.

Kotitalouksien varallisuus laskenut reaalisesti viidenneksellä

Pääkaupunkiseudulla asuvien varallisuus on tuottanut 50 000 euroa enemmän kuin muualla maassa asuvien varallisuus sitten vuoden 2016. Pääkaupunkiseudulle keskittynyt rahoitusvarallisuus kasvattaa eroa, vaikka asuntojen hinnat laskevat koko maassa.

Selkolukupiiri sopii suomea opiskeleville

Raision kaupunginkirjaston lehtiosaston työpajatilassa kokoontuu selkolukupiiri keskiviikkona 11. maaliskuuta kello 17–18.

Väärällä ilmiannolla voi olla vakavat seuraukset

Seksuaalirikokset ovat vakavia rikoksia ja poliisi suhtautuu niihin aina vakavasti. Joskus seksuaalisesta kanssakäymisestä tehdään poliisille kuitenkin rikosilmoitus myöhemmän katumuksen takia tai jopa kostomielellä. Väärä ilmianto on rikos ja sillä saattaa olla vakavia seurauksia ilmiannon kohteelle.

Kuormittavat elämäntapahtumat voivat heijastua sukupolvelta toiselle

Mikä suojaa lapsia kuormittavien elämäntapahtumien vaikutuksilta?

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen Studia Generalia -yleisöluento tuo yhteen eri tieteenalojen näkökulmia ja tarkastelee, mitä tällä hetkellä tiedämme vanhempien kuormittavien elämäntapahtumien merkityksestä lapsen kehitykselle. Kaikille avoin tilaisuus järjestetään tiistaina 17. maaliskuuta kello 17.30–19.30 Publicumissa, Mauno Koivisto -luentosalissa Turun yliopistolla.

Useimmat mielenterveyden häiriöt eivät estä vakuutuksen saamista

Vain puolet suomalaisista uskoo, että henki- ja terveysvakuutuksen voi saada, jos henkilöllä on aiemmin ollut mielenterveyden häiriö. Yli puolet (61 %) myös kokee, etteivät vakuutusyhtiöt kerro kyllin selkeästi mielenterveyden vaikutuksista vakuutusten myöntämiseen. Tulokset käyvät ilmi LähiTapiolan Arjen Katsaus -kyselystä.

Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita

Ihmisen hymy vetää koiran katseen puoleensa.

Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.

Valkohäntäpeurojen ja kauriiden saalis pieneni

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi helmikuun puolivälissä. Koko maassa saaliiksi saatiin noin 40 500 valkohäntäpeuraa ja noin 10 600 metsäkaurista.

Väitös: Pitkäunisuus ja univaikeudet yhteydessä heikompaan kognitioon

Tea Teräs.

Tuore väitöskirjatutkimus osoittaa pitkäunisuuden ja univaikeuksien olevan yhteydessä heikompaan kognitioon myöhäisessä keski-iässä ja vanhuudessa. Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä kognition osoitettiin hetkellisesti paranevan riippumatta muutoksista unessa.

Pohjoismaiden Investointipankki rahoittaa koulujen ja päiväkotien rakentamista ja peruskorjausta Turussa

Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet 250 miljoonan euron puitesopimuksen 25 vuoden laina-ajalla koulujen ja päiväkotien rakentamisen ja peruskorjauksen rahoittamiseksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi uuden brändin Naantalille

Brändiuudistukseen osallistuivat sekä kuntalaiset että kaupungin työntekijät. Työpaja kaupungintalolla viime joulukuussa.

Kaupunginhallitus hyväksyi 2. maaliskuuta Naantalin uuden strategisen viestintäsuunnitelman ja brändikirjan. Brändiuudistuksen lähtökohtana oli yksi Naantali-brändi. Uuden brändin ydinviesti on ”Ilo olla”.

Varsinais-Suomessa peruskorjataan tai uusitaan tänä vuonna 13 siltaa

Satakunnassa peruskorjataan tai uusitaan tänä vuonna kolme siltaa ja Varsinais-Suomessa 13 siltaa. Uusittavana on myös yhdeksän putkisiltaa, joista neljä sijaitsee Varsinais-Suomessa ja viisi Satakunnassa. Viime vuonna aloitetuista siltojen uusimishankkeista jatkuvat Polsu Säkylässä, Tattaranjoki Nakkilassa ja Marikari Paraisilla.

Näköislehti

Urheilu

Tuton kausi päättyi Mestiksessä

Kiekko-Vantaa päätti Tuto Hockeyn kauden Mestiksen pudotuspeleissä voitoin 4-1.

Tuto Hockeyn kausi päättyi jääkiekon Mestiksessä tappioon Kiekko-Vantaalle pudotuspeleissä. K-Vantaa löi Tuton viidennessä pelissä Vantaalla 4–1 ja eteni välieriin voitoin 4–1.

Niko Kytösaho ja Antti Aalto kolmansia superjoukkuekilpailussa Salpausselällä

Niko Kytösaho.

Lahden mäkihypyn maailmancup-viikonloppu huipentui sunnuntaina superjoukkuekilpailuun. Suomen joukkue Niko Kytösaho ja Antti Aalto ottivat 12 vuoden tauon jälkeen Suomelle palkintokorokesijan ja olivat kilpailun kolmansia. Suomi oli ennen viimeistä hyppykierrosta vielä seitsemäntenä, mutta etenkin Kytösahon 131-metrinen ja Aallon tasainen 122-metrinen nostivat joukkueen historialliseen kolmanteen sijaan. Neljänneksi tullut Saksa jäi taakse 1,2 pisteen turvin. Kilpailun voitti Itävalta joukkueella Jan Hörl ja Daniel Tschofenig .

Åboraakkeli: Onnistunut, kuinka onnistunut?

Vertti Niskanen, Bujar Ahmeti, Atte Ekholm ja Sami Niittysalo.

Miesten Futsal-liigan runkosarjaa on vielä yksi kierros jäljellä, mutta jo pudotuspelien alla kautta voi pitää turkulaisittain onnistuneena.

Impivaaran uimahallissa kahdet uintikisat viikonloppuna

Impivaaran uimahallissa käydään kahdet uintikisat viikonloppuna. Kuva on  ikäkausimestaruusuinneista viime syksyltä.

Uinti Turku – Åbo Simning ry:n (ÅTUS) järjestää lauantaina 7. maaliskuuta Impivaaran uima-hallissa 50 metrin radalla kansalliset XXXVIII Turku Super Games -uintikilpailut alkaen kello 10 ja samana iltapäivänä alkavat kaksipäiväiset SFI:n avoimet mestaruuskilpailut. SFI:n mestaruus-kilpailut alkavat lauantaina kello 15.45 avajaisilla (lajiohjelma kello 16) ja sunnuntaina kello 9.30.

Matej Hradecký palaa mustavalkoisiin

Matej Hradecký.

Huhtikuun alussa alkavaan Veikkausliigan kauteen valmistautuva Turun Palloseura saa vahvistuksen riveihinsä, kun turkulainen TPS-kasvatti Matej Hradecký palaa mustavalkoisiin. TPS on solminut Hradeckyn kanssa kaksivuotisen sopimuksen.

TPS ei ole pystynyt täyttämään Hannu Ansaksen jättämää aukkoa

TPS:n pelilliset otteet ovat jättäneet toivomisen varaa, mutta isoimmat ongelmat ovat kaukalon ulkopuolella.

TPS:n jääkiekkomiehistö nousi helmikuun lopulla ensimmäistä kertaa kuluvalla kaudella kiekko-Suomea laajasti puhuttaneeksi joukkueeksi. Syy ei ollut siinä, että Palloseura olisi huikeassa pelillisessä iskussa runkosarjan kaartuessa loppusuoralle. TPS:llä itse asiassa on totinen vääntäminen siinä, että selvittää tiensä 12 parhaan joukkoon ja pudotuspeleihin.