Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat etsivät tuntemattomia eläinlajeja syrjäisillä alueilla. Vuoden 2020 aikana yksikön tutkijat ovat kuvanneet tieteelle noin 70 aiemmin tuntematonta eläinlajia esimerkiksi Amazoniasta, Euroopasta, Lähi-idästä, Tyynenvaltameren saarilta ja Venäjältä. Lajien löytyminen on tärkeää, sillä ne tarkentavat kuvaa eri alueiden luonnon monimuotoisuudesta ja suojelutarpeista.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat kuvanneet vuoden 2020 aikana tieteelle jo noin 70 uutta eläinlajia. Monet tämän vuoden aikana tieteelle kuvatuista ja nimetyistä lajeista ovat todella jännittäviä ja ne ovat ylittäneet kansainvälisen uutisointikynnyksen.

Yksikössä väitöskirjaa valmisteleva Alireza Zamani on kuvannut tieteelle vuoden 2020 aikana esimerkiksi Ischnocolus vanandelae -tarantellan Iranista.

– Lajin löytyminen oli Alirezalle haaveiden täyttymys, sillä kyseessä on kautta aikojen ensimmäinen Iranista löytynyt lintuhämähäkki- eli tarantellalaji. Lintuhämähäkin lisäksi hän kuvasi vuoden aikana tieteelle esimerkiksi Lycosa macrophthalma -susihämähäkin, jolla on valtavat silmät, biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari E. Sääksjärvi kuvailee.

Monet vuoden aikana Turussa tieteelle kuvatuista lajeista ovat saaneet myös merkityksellisiä nimiä. Osalle nimi on annettu julkisuuden henkilön mukaan jonkin tunnistettavan piirteen takia.

– Ihmiselle vaarallisen myrkyllinen Loxosceles coheni -hämähäkki kunnioittaa laulaja Leonard Cohenia ja hänen kappaleensa Dance me to the end of love palavaa viulua. Suvun lajeilla on usein viulua muistuttavat kuviot selässä. Gorbiscape gorbachevi -hämähäkki nimettiin entisen Neuvostoliiton päämiehen mukaan. Loureedia phoenixi -samettihämähäkin takaruumiin väritys muistuttaa Jokeri-hahmon kasvomaalausta ja laji sai nimensä elokuvatähti Joaquin Phoenixin mukaan. Acrotaphus jackiechani -loispistiäinen taas hyökkää rohkeasti loisimansa hämähäkin kimppuun, joten sen tieteelliseen nimeen haettiin inspiraatio toimintaelokuvista tutusta Jackie Chanista. Tämä on tällaista tutkijoiden huumoria, Sääksjärvi naurahtaa.

Tutkijat ovat selvittäneet maapallon luonnon monimuotoisuutta jo satojen vuosien ajan. Pitkästä tutkimushistoriasta huolimatta tunnemme maapallon lajiston edelleen heikosti.

– Etsimme tuntemattomia eläinlajeja, sillä luonnon monimuotoisuus köyhtyy nykyisin kiihtyvällä nopeudella. Eliölajeista suuri osa on uhanalaisia, mikä tarkoittaa, että niiden riski kuolla sukupuuttoon on kohonnut. Samalla on tärkeä ymmärtää, että luonnon köyhtyminen on paljon muutakin kuin lajien sukupuutot. Uusien lajien avulla voimme kuitenkin kertoa aiheesta tehokkaasti ihmisille ja auttaa luontoa, Sääksjärvi sanoo.

Tieteelle tuntemattomien lajien löytyminen on tutkijoillekin kiehtovaa. Löytöjen merkitys tieteelle ja lajien suojelulle on suuri. Uudet lajilöydöt tarkentavat kuvaamme myös eri eliöryhmien levinneisyydestä ja siten eri alueiden suojelutarpeista.

– Hyvänä esimerkkinä toimii Yura Marusikin ja Seppo Koposen vuoden 2020 aikana tieteelle nimeämä Cybaeota wesolowskae. Tutkijat löysivät tämän kauniin aiemmin tuntemattoman hämähäkkilajin Venäjältä. Ennen löytöä suvun Cybaeotata ajateltiin elävän ainoastaan Pohjois-Amerikassa, Sääksjärvi kertoo.

Turkulaistutkijoiden ehdotuksesta on myös perustettu Perun Amazoniassa sijaitseva Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualue.

– Alue on yksi maapallon monimuotoisimmista sademetsäalueista. Se oli vaarassa tuhoutua parikymmentä vuotta sitten, mutta alueelta löydetyt uudet eläinlajit auttoivat tutkijoita silloin avaamaan alueen merkityksen perulaisille suojeluviranomaisille. Alue suojeltiin Perun presidentin avulla nopeasti ja viime vuosien aikana sieltä on kuvattu lukuisia ennestään tuntemattomia eläinlajeja, jopa uusia lintulajeja. Me olemme tämänkin vuoden aikana nimenneet tieteelle useita hyönteislajeja kyseiseltä alueelta, Sääksjärvi kertoo tyytyväisenä.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat jatkavat tieteelle tuntemattomien eläinlajien etsimistä. Vuoden 2020 kenttämatkat peruuntuivat pandemian takia, mutta tutkijoiden aiemmilla reissuilla tallentamat monipuoliset aineistot ovat mahdollistaneet tutkimustyön jatkumisen ilman katkoja. Samalla suunnitellaan jo uusia hankkeita, joiden kohteina ovat heikosti tunnetut uhanalaiset alueet.

– Julkistamme lähitulevaisuudessa lisää hienoja lajilöytöjä. Jo nyt voin paljastaa sen verran, että tutkijoidemme käsissä on tällä hetkellä jopa useita tieteelle tuntemattomia selkärankaislajeja. Näiden lisäksi olemme saaneet päätökseen noin parikymmenen tieteelle tuntemattoman selkärangattoman eläinlajin tutkimukset. Nämä tutkimukset lähtevät heti alkuvuodesta vertaisarviointiin, Sääksjärvi kertoo.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö on noussut tänä vuonna maailmassa eniten eläinlajilöytöjä tekevien tutkimuslaitosten joukkoon.

– Se perustuu tutkijoidemme väsymättömään työhön eri puolilla maapalloa, Sääksjärvi kiittää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)