Viljelymaiden hiilensidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä voi seurata reaaliaikaisesti uudesta Pelto-observatoriosta. Hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä ja hiilen sitominen maaperään on tärkeä keino hillitä ilmastonmuutosta ja edetä kohti tavoitteita hiilineutraaliudesta. Hiiltä sitovien viljelymenetelmien yleistyminen ja hiiliyksiköiden hyödyntäminen yhteiskunnassa edellyttää edullisten ilmastovaikutusten ja muiden hyötyjen todentamista.

Pelto-observatorio -palvelu havainnollistaa hiiliviljelyn vaikutuksia suomalaisilla maatiloilla ja kansainvälisen hiilensidonnan todentamisjärjestelmän kehitystyötä. Hiiliviljely tarkoittaa hiiltä maahan sitovia viljelymenetelmiä. Maaperän multavuuden lisääntyminen auttaa lisäksi maanviljelyä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Viljelymaiden hiilensidonnan tutkimuksessa yhdistetään erilaisia mittauksia maaperästä, kasvillisuudesta ja ilmakehästä, uusia mittausteknologioita, matemaattista mallinnusta ja tehokasta tietokonelaskentaa. Tulevaisuudessa käytettävät hiilensidonnan todentamisjärjestelmät ja hiiliviljelyn suunnittelun apuvälineet kytkevät näitä menetelmiä yhteen digitaalisiksi palveluiksi. Tieto on ajantasaista ja peltokohtaista.

Hiilensidonnan todentamiselle on kysyntää

– Pelto-observatorio -palvelulla haluamme esitellä tieteen nykyistä tasoa sekä visioida hiilensidonnan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tutkimuksemme edesauttaa maaperän hiilensidonnan hyödyntämistä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin ilmastotyössä, kertoo tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

– Digitalisaatio, esineiden internet (IoT) ja kehittynyt data-analytiikka mahdollistavat jatkuvan ja reaaliaikaisen mittaustiedon hyödyntämisen biotalouden tuotantoketjuissa. Pelto-observatorio osoittaa, miten hiilensidontatutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännön hiiliviljelyssä. Informaatio palvelee ja yhdistää viljelijöitä, tutkijoita sekä kaikkia muita maaperän hiilen sidonnasta kiinnostuneita, kertoo tutkijayliopettaja Iivari Kunttu Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Käytännönläheinen tieto hiiliviljelyn vaikutuksista kannustaa maanviljelijöitä.

– Omalta pellolta halutaan tietoa vaikkapa siitä, paljonko kerääjäkasvi lisää yhteytystä ja pitääkö se pellon kuivempana syksyisin, kertoo maanviljelijä ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila.

– Pelto-observatorio on elävä laboratorio, jossa data on kaikkien nähtävillä. Esimerkiksi vuoden 2020 erikoisten säiden vaikutuksista saatiin tietoa jopa puolen tunnin tarkkuudella, Mattila jatkaa.

Pelto-observatorion data tulee keskenään erilaisilta suomalaisilta tiloilta, jotka ovat mukana Carbon Action -tutkimuksessa.

– Tavoitteena on parantaa satoja ja samalla vaikuttaa positiivisesti maaperän, ilmaston ja Itämeren tilaan. Aikaa ei ole hukattavaksi. Sen vuoksi haluamme edetä tutkimustietoon nojaten, viivyttelemättä kokeillen ja yhdessä opetellen, toteaa Baltic Sea Action Groupin viestintäjohtaja Pieta Jarva.

Tulevaisuudessa Pelto-observatorion käyttömahdollisuuksia laajennetaan palvelemaan yhä paremmin hiilensidonnan todentamista ja hiiliyksiköiden hyödyntämistä. Talven aikana Pelto-observatorio -palveluun lisätään ensimmäiset hiilensidonnan ennusteet.

Pelto-observatoriota kehittävät Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK sekä Baltic Sea Action Group BSAG. Työtä rahoittavat Strategisen tutkimuksen neuvosto, Business Finland, Suomen Akatemian Lippulaiva-ohjelma sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Pelto-observatorio on osa maanviljelyn ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutusten parantamiseen tähtäävää Carbon Action -työtä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)