Vesimaksut ovat laskeneet tänä vuonna eniten Raisiossa koko maassa. Raisiolaisten vesilasku on supistunut peräti 11 prosenttia. Tämä on pääasiallinen syy siihen, että asumiskustannukset ovat laskeneet Raisiossa eniten koko maassa, neljä prosenttia, vaikka yleinen suunta on yhä ylöspäin.

Vesilasku on pienentynyt myös Turussa, kolme prosenttia, ja asumiskulut kokonaisuudessaan kaksi prosenttia. Asumiskulut olivat laskussa myös Salossa. Koko maassa oli vain alle kymmenen kuntaa, jossa kulut pienenivät.

– Suunta on oikea. Toivotaan, että kehityssuunta jatkuu samanlaisena, arvioi Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Vesilaskun pienenemisestä huolimatta asumiskustannukset ovat Raisiossa vertailukuntien suurimmat Varsinais-Suomessa, 3,03 euroa neliöltä kuukaudessa. Mukana vertailussa olivat Raision lisäksi Kaarina, Turku, Salo, Uusikaupunki, Lieto, Naantali ja Loimaa. Tiedot ilmenevät Kiinteistöliiton Indeksitalo 2020 -selvityksestä.

Raision jälkeen toiseksi kalleinta on asua Kaarinassa (2,95 euroa neliöltä/kk). Niiden jälkeen tulevat Lieto (2,90 euroa neliöltä/kk), Naantali (2,87 euroa neliöltä/kk), Turku (2,84 euroa neliöltä/kk), Salo (2,79 euroa neliöltä/kk), Uusikaupunki (2,67 euroa neliöltä/kk) ja Loimaa (2,51 euroa neliöltä/kk).

Kokonaiskulut ovat silti Varsinais-Suomessa yleisesti koko maan keskiarvoa korkeammalla.

– Ainoastaan Uudessakaupungissa ollaan Suomen keskiarvon alapuolella.

Loimaa ei ole mukana koko maan vertailussa.

Vesimaksu on hinnanlaskusta huolimatta Raisiossa edelleen vertailussa maan kolmanneksi kallein, 0,84 euroa neliöltä kuukaudessa. Liedossa vesimaksu on vielä kovempi (0,86 euroa neliöltä/kk), mutta se ei ole mukana koko maan vertailussa, vaan ainoastaan verrokkikuntana Varsinais-Suomessa.

Kaukolämmön hinta laski Turussa, Raisiossa ja Kaarinassa.

– Hyvä, että hinta on alaspäin. Pitkään mentiin ylöspäin, sanoo Järvinen.

Kun vertailua tehdään vuodesta 2015, kiinteistösähkölasku pieneni eniten koko maassa Turussa, jopa 18 prosenttia. Sähkön hinta on Turussa nyt halvimpien joukossa, 0,17 euroa neliöltä kuukaudessa. Raisiossa sähkön hinta on vertailun mukaan maan kalleimpien joukossa, 0,26 euroa neliöltä kuukaudessa.

Eniten asumiskustannuksiin vaikuttaa kaukolämmön hinta. Se haukkaa jopa 47 prosenttia kokonaislaskusta.

– Jos on kallis tai edullinen kaukolämpö, se näkyy kokonaiskustannuksissa aika rajusti, summaa Järvinen.

Koko maan kallein kunta asua on Rovaniemi, jossa asumiskustannukset 3,14 euroa neliöltä kuukaudessa. Halvinta kunta on Kempele, jossa kulut ovat 2,17 euroa neliöltä kuukaudessa. Kustannusero on yli tuhat euroa vuodessa. Suurten kaupunkien kallein on yllätyksettömästi Helsinki (3,03 euroa neliöltä/kk). Tampereella kulut ovat 2,89 euroa neliöltä kuukaudessa.

Keskimääräinen kustannus koko maassa on 2,74 euroa neliöltä kuukaudessa. Eniten asumiskustannukset ovat nousseet Seinäjoella (+5 %).

Indeksitalon ominaisuudet

• Oma 1200 neliön tontti keskustan ruutukaava-alueella, jolla rakennusoikeutta 3000 k-m2.

• Tontin (keskustan toiseksi kallein alue) verotusarvo ns. tavoitearvossa (75 % aluehinnasta). Rakennuksen verotusarvo jälleenhankinta-arvosta 70 %.

• 10 000 m3 hissillinen asuintalo, jossa neljässä kerroksessa 2 400 h-m2, 40 huoneistoa ja 75 asukasta.

• Kaukolämmön kulutus 450 MWh/v, vesivirta/teho noin 3,2 m3/h, noin 200 kW. Kaukolämmön kausihintojen osalta selvityksessä käytetään 1.9. tiedossa olevia hintatietoja ja -ennusteita. Aiempien vuosien kustannuksia ei ole oikaistu, mikäli loppuvuoden hinnat ovat poikenneet 1.9. tiedossa olleista hinnoista ja ennusteista.

• Veden kulutus 155 l/vrk/asukas, vesimittari 40 mm, hulevesimaksut huomioituina.

• Kiinteistösähkön kulutus 40 000 kWh/v kilpailuttamattomalla yleistariffilla, perusmaksu em. kulutustason pohjalta.

• Jäteastiat /-tyhjennykset: sekajäte 3 x 600 l kahdesti viikossa, biojäte 2 x 240 l kerran viikossa sekä keräyspaperi 2 x 600 l kerran viikossa. Jätehuollon perusmaksut huomioituina. (Huom! Mukana ei ole vielä vertailussa kartonki eikä muovi, eivätkä lasi ja pienmetalli. Näin ollen sekajätteen osuus on keskimääräistä todellista suurempi, ja Indeksitalon vertailutiedot hieman yliarvioivat jätehuollon kustannuksia, mutta vertailu kuntien välinen tariffivertailuun tämä ei vaikuta).

• Tilapäiset tariffimuutokset eliminoitu. Kausihinnoittelut laskettu vuositasolle keskiarvoiksi.

Lähde: Kiinteistöliitto

Lasse Virtanen