Korppi lähestyy Turun keskustaa
Orikedon kuntoradan yllä liitää suuri, musta lintu. Krrrrraaa, se raakkuu kuuluvasti entisen polttolaitoksen vieressä olevassa metsikössä. Korppi? Voiko se olla korppi? Korppia pidetään erämaiden arkana lintuna, mutta se on ollut Turun nurkilla jo kotvan ja levittäytyy kohti keskustaa.
– Luultavasti ihan oikea havainto, arvioi Timo Vuorisalo, joka on ympäristötieteen lehtori Turun yliopiston biologian laitoksella.
– Turun seudulla korppi on vähitellen siirtymässä ”esikaupunkilinnuksi”. Kaupunkihavaintoja on jo yli kymmenen vuoden takaa. Topinojalla tai Liedon Vanhalinnassa voi nähdä kymmeniä korppeja yhdellä kertaa. Ihan yhtä urbaani kuin naakka, varis tai harakka korppi ei vielä ole, mutta kaupungin laitamilla se on jo yleinen.
Havaintoja on myös ainakin Liedon Tuulissuolta ja Hirvensalosta.
– Korppi on pikkuhiljaa yleistynyt 50-luvulta lähtien, luultavasti pääasiassa vainon vähenemisen vuoksi. Vielä 70-luvulla, kun itse aloitin lintuharrastuksen, korppeja nähdäkseen piti mennä jonnekin Yläneen–Nousiaisten suuntaan tai ulkosaaristoon, mutta nykyään sitä tapaa jo aivan Turun keskustan liepeillä, vahvistaa Turun Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jari Kårlund.
– Samaan aikaan varis on itseasiassa vähentynyt selvästi. Oma työpaikkani on Orikedolla ja voin kyllä vahvistaa, että korppi on siellä läpi vuoden hyvin yleinen. Talvisin niitä näkee parvissa Topinojan liepeillä ja siitä ne sitten keväällä levittäytyvät pesimään lähialueen metsiin.
Mikä tuo korppia kohti urbaaneja seutuja? Onko syynä ilmastonmuutos?
– Kyllähän ilmastonmuutoskin koko ajan vaikuttaa, mutta jos ajatellaan pelkästään Orikedon aluetta, niin siellä esimerkiksi rakentaminen vaikuttaa varmasti nopeammin. Ihan viime vuosina rakentaminen on tosin tainnut keskittyä aika paljon jäteaseman alueelle. Kaatopaikalla taas on nykyään paljon vähemmän ruokaa tarjolla kuin vielä muutamia vuosia sitten. Hyvä lintupaikka sillä suunnalla on Maarian altaan eteläpää, joka kerää varsinkin muuttoaikoina vesilintuja, kahlaajia ja lokkeja.
Lasse Virtanen


















