Turusta on tulossa näkyvä teekkarien ja insinööriopiskelijoiden kaupunki syksyllä alkavien uusien koulutusten myötä. Teknologiakampus Turun toimijat ovat yhdessä alan yritysten kanssa tasoittaneet opiskelijoille tien ja avanneet ovia uusiin opintoihin ja työtehtäviin.

Tekniikan korkeakoulutuksella on Turussa tukevat juuret, sillä Åbo Akademin diplomi-insinöörikoulutus täyttää tänä vuonna sata vuotta.

- Vankka kokemuksemme DI-koulutuksesta luo hyvän perustan koko seudulle, ja viime vuosien panostus yhteistyöhön tuo loistavia uusia mahdollisuuksia korkeakouluille, Turun kaupungille ja yrityksille. Teknologiakampuksen toimijat pystyvät yhdessä nostamaan Turun kartalle uudella tavalla, mikä on kaikille toimijoille hyväksi, sanoo Åbo Akademin dekaani Patrik Henelius.

Lisääntyneen kiinnostuksen ja hakijamäärien kasvun takia Åbo Akademi on lisännyt tietotekniikan aloituspaikkojen määrää kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen tämän kevään yhteishausta alkaen. Åbo Akademi on myös uudistanut DI-ohjelmansa kemian- ja prosessitekniikassa, jossa perehdytään mm. teollisuuden prosesseihin ja tuotteisiin, erilaisiin raaka-aineisiin sekä energia- ja ympäristötekniikkaan. Kestävää kehitystä painotetaan koko opintojen ajan.

Turun yliopisto on uudistanut koko diplomi-insinöörikoulutuksen kokonaisuuden uusien kone- ja materiaalitekniikan koulutusten myötä. Tänä vuonna aloituspaikkoja tekniikan koulutuksiin on yhteensä 273, joka on yli kaksinkertainen määrä aiempaan verrattuna.

Konetekniikassa voi erikoistua älykkäisiin järjestelmiin, digitaaliseen valmistukseen tai digitaaliseen suunnitteluun ja optimointiin.

- Yhteistyö Turun Koneteknologiakeskuksen kanssa tulee olemaan tärkeässä roolissa uudessa koulutusohjelmassa, kertoo konetekniikan professori Jussi Kantola.

Materiaalitekniikan opetuksen erikoistumisalat ovat modernit teollisuusmateriaalit, energiamateriaalit ja terveysteknologia.

- Materiaalikehityksen saralla keskeistä on harvinaisten ja kalliiden materiaalien, kuten platina ja kulta, korvaaminen edullisilla ja laajasti saatavilla vaihtoehdoilla. Kiehtovinta uusissa materiaaleissa ovat kuitenkin mahdollisuudet saada aikaan sellaisia funktionaalisuuksia, joita ei perinteisillä materiaaleilla voida saavuttaa, sanoo materiaalitekniikan professori Kati Miettunen.

Miettusen omana tutkimusaiheena ovat uuden sukupolven aurinkokennot ja erityisesti biomateriaalien käyttö aurinkokennoissa. Uusiutuvan energian tuotanto ja varastointi painottuvat myös yliopiston energiamateriaalien erikoistumisalan opinnoissa. Turun ammattikorkeakoulun uusi hajautetun energiantuotannon koulutus on samoilla linjoilla ja valmistaa YAMK-insinöörejä esimerkiksi kestävän energiatuotannon sekä älykkäiden sähköverkkojen asiantuntijatehtäviin.

Nämä kaikkien korkeakoulujen kestävää kehitystä tukevat painotukset ovat erinomaisesti linjassa Turun kaupungin kunnianhimoisen, vuoteen 2029 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen kanssa.

- Arvostan suuresti korkeakoulujen visionääristä ajattelua ja korkealle asetettuja tavoitteita tekniikan koulutuksessa ja tutkimuksessa. Ne, yhdistettynä korkeakoulujen omiin sekä yhteisiin kunnianhimoisiin rakenteellisiin ratkaisuihin, luovat modernia, uutta tapaa toimia yliopistomaailmassa ja vievät koko seutua eteenpäin, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo.

Kupittaan kampuksen moderni infra kaikkien hyödyksi

Turun ammattikorkeakoululla on kevään yhteishaussa aloituspaikkoja tekniikan alan koulutuksiin kaikkiaan 930.

- Tänä keväänä valmistuvalle Turun ammattikorkeakoulun Kupittaan kampukselle rakentuu entistäkin ajanmukaisempi tekniikan laboratorioinfrastruktuuri yhteensä yli kymmenen miljoonan euron investointiohjelman ansiosta. Uusinta infraa pääsevät hyödyntämään myös teknologiayritykset ja muut korkeakoulut tutkimus- ja kehitystoiminnassaan, kertoo AMK:n vararehtori Juhani Soini ja kutsuu yhteistyöhön.

Myös merenkulkualalla on kaivattu insinöörikoulutusta. Tähän tarpeeseen Yrkeshögskolan Novia aloittaa syksyllä englanninkielisen merenkulkualan insinöörikoulutuksen, joka toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa.

- Koulutuksesta valmistuu insinöörejä, jotka pystyvät työskentelemään kansallisessa tai kansainvälisessä liikenteessä operoivilla aluksilla konepäällystötehtävissä, tai vastaavan tasoisissa tehtävissä maissa. Koulutuksessa hyödynnetään koulutuskeskus Aboa Maren konehuonesimulaattoria, jolla pystytään simuloimaan eri alusmalleja erityyppisillä koneilla ja laitteilla, esimerkiksi diesel- tai LNG-käyttöisiä aluksia, kertoo toimiala-apulaisjohtaja Micael Vuorio Noviasta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)