Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät viime vuonna pakkokeinoja 194 900 kertaa, mikä oli 300 pakkokeinoa (0,1 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Lukumääräisesti eniten vähenivät poliisilakiperusteiset kiinniotot. Takavarikoita tehtiin 5,9 prosenttia ja paikan etsintöjä 7,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Poliisi käytti vuonna 2019 pakkokeinoja 188 100 kertaa. Tämä on 96,5 prosenttia kaikista käytetyistä pakkokeinoista. Tulli käytti pakkokeinoja 4 800 kertaa ja rajavartiolaitos 2 000 kertaa. Tullin ja rajavartiolaitoksen osuudet olivat pieniä kaikissa merkittävimmissä pakkokeinoryhmissa. Takavarikoista tulli ja rajavartiolaitos suorittivat runsaat 10 prosenttia.

Vuonna 2019 kiinniottoja tehtiin 22 600, mikä on 400 tapausta (1,8 prosenttia) edellisvuotta enemmän. Pidätyksiä tehtiin 8 800, mikä on 300 tapausta (3,4 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vangitsemisia suoritettiin 2 060, mikä on 50 tapausta (2,1 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2018. Matkustuskieltoja määrättiin 570, mikä on 2,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Vuoden 2016 alussa tuli voimaan ulkomaalaisen säilöönottoa koskeva pakkokeino. Vuonna 2019 ulkomaalaisen säilöönottoja tehtiin 1 300, mikä on 16,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yleisin syy ulkomaalaisen säilöönotolle oli se, että ulkomaalainen piileskelemällä tai pakenemalla tai muutoin vaikeuttaisi itseään koskevan päätöksenteon valmistelua tai täytäntöönpanoa. Tämä oli perusteena noin 2 400 tapauksessa. Toinen yleinen peruste säilöönotolle oli epäily ulkomaalaisen tekemästä rikoksesta ja säilöönotto on tarpeen maasta poistamispäätöksen valmistelun tai täytäntöönpanon turvaamiseksi. Tätä perustetta käytettiin noin 1 800 kertaa. Yksi pakkokeino voi sisältää useita perusteita, joten käytettyjen perusteiden määrä on suurempi kuin varsinaisten pakkokeinojen määrä. Viime vuonna tehdyissä 1 300 ulkomaalaisen säilöönotossa käytettiin yhteensä 8 100 perustetta. Ulkomaalaisen säilöönotto ei ole välttämättä rikosperusteinen vaan ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön ilman rikosepäilyä.

Päihtyneen säilöönotot ovat viime vuosina vähentyneet. Vuonna 2019 suoritettiin 49 000 päihtyneen säilöönottoa. Tämä on 2 700 tapausta (5,3 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2018. Päihtyneen säilöönotot ovat poliisilakiperusteisia pakkokeinoja, joissa pakkokeinon kohdetta ei yleensä epäillä rikoksesta, vaan pakkokeinoa käytetään henkilön tai hänen ympäristönsä turvallisuuden varmistamiseksi.

Vapauteen kohdistuvista pakkokeinoista suurin osa kohdistui Suomen kansalaisiin. Poliisilakiperusteiset kiinniotot ovat usein päihtyneen säilöönottoja, mutta tähän ryhmään kuuluu myös muita koti- tai julkisrauhan turvaamiseksi tehtyjä väliaikaisia kiinniottoja. Kansalaisuustieto perustuu Tilastokeskuksen rekisteritietoihin. Jos rekisteritietoa ei ole, käytetään poliisin kirjaamaa tietoa.

Vuoden 2014 alussa tuli voimaan uusia pakkokeinoja: laite-etsintä ja paikan etsintä. Laite-etsinnällä tarkoitetaan etsintää, joka kohdistuu tietokoneessa, telepäätelaitteessa tai muussa vastaavassa teknisessä laitteessa tai tietojärjestelmässä olevaan tietosisältöön. Vuonna 2019 laite-etsintöjä tehtiin 6 700, mikä on 5,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Paikan etsinnällä tarkoitetaan etsintää, joka toimitetaan muualla kuin yleisellä paikalla, mutta ei kotona. Paikan etsintöjä suoritettiin 7 800, joista valtaosa suoritettiin takavarikoitavan esineen tai omaisuuden löytämiseksi tai rikoksen selvittämiseksi. Edellisvuoteen verrattuna paikan etsintöjä suoritettiin 7,4 prosenttia enemmän.

Henkilötarkastusten ja henkilökatsastusten sekä niihin mahdollisesti liittyvien takavarikkojen määrä lisääntyi 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tehtiin 30 300 vuonna 2019. Henkilökatsastuksia tehtiin mm. rikoksesta epäillyn dna-tunnisteen määrittämiseksi sekä nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen todentamiseksi. Takavarikkoja suoritettiin 29 300, mikä on 5,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kotietsintöjä ja niiden yhteydessä suoritettuja takavarikoita tehtiin 10 700, mikä on 1,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Kotietsintöjen ja niiden yhteydessä tehtyjen takavarikoiden määrä on vuoteen 2013 verrattuna vähentynyt huomattavasti, sillä osa niistä kirjataan nykyisin paikan etsintänä tai laite-etsintänä.

Määrättyjen lähestymiskieltojen määrä jatkoi laskuaan. Vuonna 2019 lähestymiskieltoja määrättiin 1 100, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 26 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Naisiin kohdistettiin 26 300 pakkokeinoa eli 13,5 prosenttia kaikista pakkokeinoista. Naisten osuudet olivat pieniä kaikissa pakkokeinolajeissa. Naisiin kohdistuneista pakkokeinoista runsaat 28 prosenttia oli päihtyneen säilöönottoja ja 15 prosenttia henkilökatsastuksia ja takavarikkoja. Vajaat 8 prosenttia pakkokeinoista ei kohdistunut henkilöihin vaan esim. oikeushenkilöihin tai tiloihin.

Vuonna 2019 humalatilan tutkimisia tarkkuusalkometrillä tehtiin 6 600, mikä oli 1 100 tapausta (14,1 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2018. Verikokeesta tehtyjen humalatilan tutkimusten määrä vuonna 2019 oli 14 000, mikä oli 500 tapausta (3,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2018. Huumausaineiden toteamiseksi tehtävät humalatilan tutkimukset lisääntyivät 5,5 prosenttia ja verenalkoholin toteamiseksi tehdyt tutkimukset lisääntyivät 0,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)