Ensimmäinen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto on ilmestynyt. Sen mukaan tuonnin arvo oli viime vuonna 5,3 miljardia euroa viennin jäädessä 1,5 miljardiin euroon. Viennin arvo suhteessa tuonnin arvoon on vaihdellut 30–40 prosentin välillä jääden viime vuonna 29 prosenttiin. Syynä tähän oli ennen kaikkea tuonnin arvon nousu.

Tarkasteltaessa tuonnin ja viennin arvoja vuodesta 2002 alkaen on nähtävissä tuonnin selvä kasvu suhteessa vientiin. Viennin arvon kehitys on jäänyt melko vaatimattomaksi ja se jopa hieman laski vuodesta 2017 vuoteen 2018.

Mitä Suomi vie ja tuo?

– Rahalliselta arvoltaan viennin suurimmat tuoteryhmät olivat maito- ja meijerituotteet, muut elintarvikejalosteet ja alkoholi, alkoholittomat juomat, makeiset ja tupakka. Tämä on luonnollista, koska näissä tuoteryhmissä on korkea jalostusaste, joka nostaa tuotteiden arvoa, kertoo yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Lukesta.

Myös tuonnissa jalosteet eli muut elintarvikejalosteet ja alkoholi olivat tärkeimmät, mutta kolmantena olivat hedelmät, marjat ja vihannekset. Suomeen tuotiin vuonna 2018 näitä tuotteita peräti 538 miljoonaa kiloa. Esimerkiksi viljaa tuotiin vain 157 miljoonaa kiloa. Myös rehujen ulkomaankauppa oli merkittävää, sillä viime vuonna rehuja tuotiin 335 miljoonalla eurolla.

Suomen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnista noin 75 prosenttia tulee muista EU-maista. Myös viennistä suurin osa eli noin 70 prosenttia menee muihin EU-maihin. Venäjä oli vuonna 2014 alkaneeseen kauppaboikottiin saakka tärkein suomalaisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vientimaa. Viime vuonna tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, Viro ja Ranska. Tuonnin kolmen kärki oli Alankomaat, Saksa ja Ruotsi.

– Uusi maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostavat maataloustuotannon tuonti- ja vientiasiat. Tilaston avulla voi tutustua vaivattomasti maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupan arvoon ja määrää. Lisäksi on mahdollista perehtyä syvällisemmin lukuihin ja aikasarjoihin. Tilaston graafit tarjoavat erilaisia näkökulmia ulkomaankauppaan. Tuotteiden uudelleenryhmittely ja ryhmien nimeäminen selkeyttävät tilastoa, kertoo tietopalveluiden erityisasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto on uusi tilasto Luken tilastopalveluissa. Tilasto perustuu Tullin ulkomaankauppatilastoon ja sen CN 1-24 -ryhmiin, joihin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa tilastoituu.

Tilastotietokantaan on otettu mukaan CN 1-24 -ryhmien ulkopuolelta myös tärkkelys- ja sokerituotteita, mutta ne eivät ole mukana tilastojulkistuksessa. Tilasto kattaa vuotilastot 2002–18.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)