Turkulaisen valokuvataiteilija Hertta Kiisken nimessä on aimo annos historiaa. Vuonna 1973 syntynyt Kiiski sai nimensä toisen kuuluisan Hertan mukaan.

– Sain kutsumanimeni Hertta Kuusisen mukaan. 1970-luvun yliopistomarxilaisuus oli muutenkin vanhemmillani nimiasiaa ohjaamassa. Jos olisin ollut poika, minusta olisi kuulemma tullut Otto Wille, Kiiski kertoo.

– Hertta ei kuitenkaan ole ensimmäinen etunimeni. Olen Hanna Hertta Helena. Hannan vanhempani antoivat, koska halusivat, että minulla on vaihtoehto, jos koen Hertan liian painavana nimenä, mutta en näin ei ole käynyt.

Kiiski on aina pitänyt Hertta-nimestä.

– Pidän esimerkiksi nimeni yhteydestä sydän-symboliin. Lapsena sekään ei haitannut, vaikka en osannut kunnolla sanoa ärrää, hän sanoo.

Hanna-nimeen ei Kiisken tapauksessa liity suurempaa merkitystä, mutta Helena-nimi on kulkenut pidempään Kiisken äidin puoleisessa suvussa.

Vaikka Hertta on ollut almanakassa jo 1900-luvun alussa, on nimi ollut aina melko harvinainen. Koko 1900-luvun aikana Hertta-nimisiä Suomeen saatiin pari tuhatta. Suosionsa aallonpohjassa Hertta oli juuri Kiisken syntymän aikoihin. 1960–79 Hertta annettiin nimeksi vain 33 suomalaiselle.

2000-luvun aikana Hertan suosio on lisääntynyt. 2000-luvun puolella yli 1 200 suomalaista on saanut nimekseen Hertan. Nimen suosion lisääntymisen on huomannut myös Kiiski.

– Olin varmaan 30-vuotias ennen kuin tapasin ketään toista Herttaa, mutta nyt olen tavannut useammankin pikku-Hertan.

Nimipäivää on Kiisken suvussa juhlittu aina.

– Olen syntynyt 8. marraskuuta, joten marraskuun alussa minulla on kunnon juhlaviikot. Nimipäivä on ollut hyvää lämmittelyä syntymäpäivään.

– Nimipäivää on vuosien varrella muistettu esimerkiksi kakuilla ja lahjoilla. Edelleen äiti muistaa onnitella. Olemme juhlineet aina myös muita etunimiäni, jotka osuvat molemmat naistenviikolle, Kiiski toteaa.

Hertan nimipäivä on 4. marraskuuta.

Ilkka Lappi