Maaliskuussa 2019 julkaistussa Suomen lajien viidennessä uhanalaisuusarvioinnissa uhanalaisten jäkälien määrä on kasvanut yli 200 lajilla. Tärkein ja edelleen voimistunut jäkälien uhanalaistumisen syy on metsätalous. Useimpien uhkatekijöiden merkitys on kasvanut, mikä korostaa tarvetta tehostaa jäkälien suojelua kaikissa elinympäristöissä.

Uudessa uhanalaisarvioinnissa Suomen jäkälistä on uhanalaisia 477 (24 prosenttia) ja silmälläpidettäviä 265 (14 prosenttia). Hävinneiksi luokiteltiin 47 lajia (2 prosenttia), puutteellisesti tunnettuja on 399 (20 prosenttia) ja elinvoimaisia on arvioiduista vain 39 prosenttia. Uhanalaisten jäkälien määrä on kasvanut 206 lajilla. Jäkälät ovatkin lintujen ja sammalien ohella merkittävimmin uhanalaistunut eliöryhmä.

Uhanalaisten lajien osuus on selvästi kasvanut ja elinvoimaisten vähentynyt edelliseen arviointiin verrattuna. Jäkälissä on runsaasti elinympäristövaatimuksiltaan tarkkoja ja vaateliaita lajeja. Uhanalaisuuden pääsyy on elinympäristöjen muutokset. Useimpien uhkatekijöiden merkitys on kasvanut edelliseen arviointiin verrattuna. Tärkein ja edelleen voimistunut uhanalaisuuden syy on metsätalous, joka vaikuttaa etenkin vanhojen puiden ja lahopuiden jäkälälajistoon. Ilmansaasteiden, etenkin typpilaskeuman, vaikutus on osoittautunut aiemmin arvioitua merkittävämmäksi. Tuntureilla jäkäliä uhkaavat erityisesti porojen ylilaidunnus ja ilmastonmuutos.

Metsälajien uhanalaistuminen johtuu etenkin hakkuiden lisääntymisestä sekä uhanalaisiin jäkäliin kohdistuneiden täsmäsuojelutoimien vähäisyydestä. Tehdyillä metsiensuojelutoimilla on ollut enemmän tehoa havupuiden jäkälien osalta, sillä vanhojen havupuiden osuus kasvaa suojelualueilla.

Sen sijaan lehtipuiden jäkälien osalta suojelutoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Vanhojen lehtipuiden jäkälien uhanalaistumisen syynä ovat hakkuiden lisäksi ilmansaasteet sekä ylisuuri hirvieläinkanta, joka on estänyt lehtipuiden uusiutumista.

Kalkkikalliot ja vanhat kalkkilouhokset ovat hyvin harvinaisia, mutta jäkälälajistoltaan rikkaita elinympäristöjä. Kalkkikallioilta on 2000-luvulla löydetty monia Suomelle uusia jäkäliä, joiden populaatiokoko on hyvin pieni ja ne ovat siksi erityisen alttiita elinympäristöjen muutoksille.

Uhanalaisista jäkälistä 40 prosenttia kasvaa kallioilla, ja niistä peräti 75 prosenttia kalkkikallioilla. Kalkkikallioiden uhkana ovat mm. rakentaminen, louhinta ja metsätaloustoimet. Kalkkikallioilla ja vanhoilla kalkkilouhoksilla voitaisiin jo melko pienialaisilla täsmätoimilla merkittävästi parantaa lajiston tilaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)