Selostaja- ja kuuluttajalegenda Aulis Virtanen kuulutti omalla haluamallaan tavallaan. Tyyli oli hioutunut vuosikymmenien aikana ensin Kupittaalla ja myöhemmin Auliksen viimeisten vuosien aikana Artukaisten Turkuhallissa. Turkulaiset tykkäsivät, mutta jääkiekon SM-liigan päättäjät eivät. Auliksen omintakeinen tyyli oli vastoin SM-liigan virallisia määräyksiä.

Virtanen pitäytyi tavoissaan aina viimeiseen kuuluttamaansa otteluun. Se myös hänelle suotiin, koska SM-liiga tiesi, että Aulis ei olisi tyyliään muuttanut. Mutta selvää oli, että Auliksen työnjatkaja tulee olla ruodussa. Kaikilla kotimaisilla liigapaikkakunnilla kuulutettaisiin samalla tavoin.

– Jos en tottelisi, saisin varmaan potkut, toteaa TPS:n liigaotteluiden nykyinen kuuluttaja Iku Viitanen näyttäen samalla toimittajalle Suomen Jääkiekkoliiton viralliset kuulutusohjeet. Monisivuiseen ohjeistukseen on minuutin tarkkuudella kirjattu ylös tarkat sanamuodot, mitä tulee sanoa ottelun aikana kussakin tilanteessa. Muun muassa maalintekijät ja syöttäjät kuulutetaan tismalleen samalla tavalla kaikissa liigaotteluissa.

Ennen Iku Viitasta Turkuhallin kuuluttajana oli Tom Rajalin, Virtasen oppipoika. Esikuvansa mukaisesti Rajalin kuulutti Auliksen opein oppi-isäänsä kunnioittaen. Tom on kertonut kerran kokeilleensa kuuluttaa SM-liigan ohjeistuksen mukaan, mutta sai oitis turkulaisilta kipakkaa palautetta. Rajalin kuuluttaa nykyisin Tuton Mestisotteluissa.

– Kuulutan Kupittaalla yhä vanhan tavan mukaan. Toki saan tarkat ohjeet, miten pitäisi kuuluttaa, mutta en noudata niitä kaikkia. Esimerkiksi virallisten ohjeiden mukaan minun pitäisi kertoa ”varokaa katsomoon lentäviä kiekkoja”. Mutta eihän kiekoilla ole siipiä. Eivät ne lennä, vaan ”kimpoilevat katsomoon”, muistuttaa Rajalin.

Liigan ohjeistuksen mukaan yleisön viihdyttäminen ja tunnelman luominen on sallittua, mutta hyvän maun rajoissa. Kotijoukkuetta saa ”hehkuttaa” ja yleisön innostaminen on sallittua. Vastustajan halventaminen on hyvän kuulutustavan vastaista.

Myös FC Interin jalkapallon liigaotteluita kuuluttava Rainer Svens saa liitolta tarkat ohjeet.

– Uskallan kuitenkin ottaa pelivaran omissa kuulutuksissani. Tärkeää on, että kuulutukset ovat urheilullisia, oikeidenmukaisia eivätkä halveeraa vastustajaa. Kaikkien kuulutuksien tulee olla tasapuolisia. Kotijoukkueen hehkutukset ovat Veikkausliigassakin sallittuja.

FC Interin kotiotteluissa on jo muutaman vuoden ajan kuultu Svensin kehittämä persoonallinen tapa kertoa maalintekijä. Svens kertoo ainoastaan maalintekijän etunimen ja kannattajakatsomo huutaa perään pelaajan sukunimen.

– Kuulin televisiosta, miten muun muassa Saksassa toimitaan näin. Harkitsin sen käyttöönottamista myös FC Interin otteluissa. Aluksi mietitytti, miten se toimii Turussa, kun kannattajajoukot ovat kuitenkin pieniä. Esitin toiveeni suoraan kannattajille, ja he lupasivat olla ideassani mukana. Ja kyllä se toimii käytännössä. Veikkausliigalta on tullut tälle tavalle hyväksyntä. Kun pyytää erillisluvan, he ovat niitä myöntäneet.

Salibandyliigassa TPS:n kotiotteluita ansiokkaasti kuuluttava Janne Kytölä kertoo, että hän ei ainakaan ole saanut liitolta tarkempia kuulutusohjeita.

– Puolueeton pitäisi pystyä ainakin olemaan, toteaa Kytölä.

Jääkiekko- ja jalkapallo-otteluissa kuuluttajalle suodaan mahdollisuus kotijoukkueen hehkutukselle. Turussa se tapahtuu lähinnä vain lievin äänenpainotuksin.

Poikkeuksen edellä mainituista lajeista tekevät pääsarjatason koripallo- ja lentopallo-ottelut. Näissä otteluissa virallinen kuuluttaja kannustaa äänekkäästi kotiyleisöä lähes tauotta. Huudattaa, nostattaa seisomaan, kehottaa lyömään käsiä yhteen jne. Kotiinpäin vetäminen onkin olennainen osa kuuluttajan tehtäviä.

Toisinaan saattaa kuitenkin syntyä kiusallisia tilanteita, koska turkulaisyleisö on usein perin varauksellista. Kuuluttajan kehotukset eivät synnytäkään haluttua reaktiota. Paras tunnelma syntyykin, kun se tulee spontaanisti suoraan katsomosta.

Koripallossa Joensuun Katajan ottelussa tuomari poisti taannoin kuuluttajan katsomon puolelle epäasiallisten kuulutusten johdosta. Kotijoukkueen intohimoiseksi kannattajaksi tiedetty kuuluttaja innostui kuulutuksissaan hieman liikaa.

– Virallisia ohjeita emme ole saaneet. Tiedän, että lentopallo-otteluiden kuulutuksissa on olemassa ääripäitä. Jotkut joukkueet ovat saaneet varoituksia tuomariin vaikuttamisesta, epäeettisistä kuulutuksista tai tilanteeseen sopimattomasta musiikista. Raision Loimussa olemme ohjeistaneet kuuluttajaa rytmittämään ottelun kulkua kannustamalla kotijoukkuetta, mutta ottamaan huomioon myös vastustajan hienot suoritukset. Tosin omat kannattajamme ovat kritisoineet, että miksi vastustajakin huomioidaan, kertoo Raision Loimun toiminnanjohtaja Jani Nieminen.

Hannu Tuominen