Hoitopäätös perustuu Tyks Ortossa tutkittuun tietoon hoidon vaikuttavuudesta, jonka potilaat arvioivat itse. Tulokset ovat jo muuttaneet hoitokäytäntöjä. Leikkaus ei ole aina paras vaihtoehto.

Tyksissä on Suomessa ensimmäisenä aloitettu laaturekisteri tekonivelleikkausten vaikutuksesta vuonna 2004.

– Aloitimme leikkauspotilaiden seurannalla, mutta nykyisin kaikki potilaamme vastaavat kotiin tulevaan laajaan kysymyspatteristoon jo ennen hoitoon tuloaan. Kyselyllä kartoitamme potilaan sairauden vaikutusta hänen arkeensa. Potilaan oma arvio on lähtökohtamme, kun alamme suunnitella hoitoa, Tyks Orton johtaja, ylilääkäri Ville Äärimaa kertoo.

Potilas saa vastattavakseen samat kysymykset vuosi hoidon jälkeen. Tekonivelpotilailla seuranta jatkuu vielä pitempään. Käytössä ovat kansainväliset tutkimuskysymykset.

Näistä potilaiden vastauksista saadaan arvokasta tietoa, jota voidaan verrata myös kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Tämän vertailutiedon avulla voimme kehittää hoitoamme ja valita parhaan keinon hoitaa kyseistä potilasta. Usein hoitona voivat olla liike ja lihasharjoitteet. Haluamme toimia tässä vastuullisesti. Olen huomannut, että yleensä potilas on tyytyväinen, kun kuulee, että leikkausta ei ehkä tarvitakaan, Äärimaa sanoo.

Tyks Orto on mukana esimerkiksi 16 keskuksen monikeskustutkimuksessa, jossa tutkitaan olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoidon tehoa ja vaikuttavuutta. Kyseessä on yleinen vaiva, josta kärsii jossakin vaiheessa elämäänsä jopa joka kolmas suomalainen.

– Tutkimuksemme muutti hoitokäytäntöä koko maassa. Osoitimme, että pelkällä fysioterapialla voidaan saada samat tulokset kuin leikkauksella.

Tähystysleikkaukset ovat muutenkin vähentymässä tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen hoidossa. Tekonivelleikkausten määrä sen sijaan kasvaa voimakkaasti. Tyks Orton asiantuntijat kehittävät uusia ratkaisuja nivelkorjauksiin. Parhaillaan tutkitaan esimerkiksi, kuinka hyvin puoliproteesi auttaa polven toimintaa verrattuna kokoproteesiin.

– On erittäin tärkeää, että omat potilaamme ovat hoidon vaikutuksen asiantuntijoina ja että voimme näin luottaa tutkimuksista saataviin tuloksiin, Äärimaa toteaa.

Hoidon lopputuloksen kannalta potilas itse on kaikkein tärkein tekijä.

– Tavoitteenamme on, että saamme ihmisen itse kiinnostumaan hoitamaan itseään. Tässä meidän koko henkilökuntamme, esimerkiksi fysioterapeutit ovat keskeisessä roolissa, Äärimaa sanoo.

Kotiutumisvaiheessa potilas ohjataan kotikunnan palveluiden piiriin. Omaiset ovat tuiki tärkeitä jatkohoidon ja toipumisen tukijoina.

Sairaalahoitojaksot tuki- ja liikuntaelimistön leikkauksissa lyhentyvät edelleen.

– Tavoitteena on saada potilas heti liikkeelle leikkauksen jälkeen ja mahdollisimman pian kotiin, Äärimaa sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)