Budapest-suklaakonvehdit kuuluvat suomalaisen joulun jälkiruokatarjoiluihin siinä missä piparit, tortut ja kahvi. Tämän turkulaisen makeisklassikon harras suunnittelutyö alkoi Ipnoksen tehtaalla vuonna 1935. Toimitusjohtaja Heikki Huhtamäki sekä tehtaan teknillinen johtaja Bertel Gardberg vastasivat itse konvehdin sisällöstä. Originelliin reseptiin kuului suklaan lisäksi muun muassa mantelia, rommia sekä vohvelinmuruja.

Budapestin resepti oli pitkään tarkoin varjeltu salaisuus, mutta pakkausmerkintäasetus pakotti valmistajat paljastamaan tuotteen raaka-aineet. Huhtamäki-yhtymään kuulunut Ipnos keskittyi sotavuosista lähtien makaroni- ja keksituotantoon ja Budapest siirrettiin osaksi Hellaksen makeistuotantoa. Budapestin runollinen mainosslogan kuului: ”Kuin soinnultaan puhdas sävel.”

Uuden konvehdin tuotteistus- ja ideointivastuu meni graafikko Marja Vuorelaiselle. Uuden tuotteen nimi ja koko idea sai alkunsa Vuohelaisen kuoroharrastuksesta. Hän nimittäin vieraili kuoronsa kanssa Unkarin pääkaupungissa, joka oli jo tuolloin trendikäs kaupunkilomakohde.

Hän istui ystävineen Tonavan rannalla kahvilassa ja konvehdin nimi painoi graafikon mieltä. Tilanteen pelasti viulua soittanut paikallinen romanimies. Hänestä Vuohelainen sai ahaa-elämyksen tähän uuteen tuotteeseen. Hän teki lopullisen päätöksen uudesta Budapest-nimisestä konvehtista makusteltuaan asiaa vielä kotona Turussa.

Budapestiläinen viulunsoittaja päätyi sitten tuotteen kääreeseen, sekä sen puolikuun muotoon kaareutuvaan kartonkipakkaukseen. Tarinat kertovat, että Vuohelainen käytti mallinaan 1930-luvun lapsitähteä, viulunsoittaja Heimo Haittoa, mutta se ei täsmää täysin ajallisesti, sillä Haitto piti ensikonserttinsa 13-vuotiaana vasta vuonna 1939. Joka tapauksessa Budapest-pakkaus oli niin tyylikäs, että se voitti niin sanotun tähtipakkauksen arvon Lontoon kansainvälisessä pakkausnäyttelyssä.

Upea kotelo vaihtui kuitenkin varsin nopeasti pussiksi ja 1960-luvulla muoto vakiintui perinteiseksi rasiaksi, jota on koristeltu eri teemoin ja juhlapainatuksin. Budapestin kääre on säilyttänyt vuosikymmenten ajan hopeisen hohtonsa viulistikuvineen. Kääreen muut värit ovat sininen ja punainen. Painatustekniikka eli vuosikymmenten aikana, mutta lopputulos on näyttänyt kääreen avaajalle kuitenkin aina yhtä tutulta.

Nykyään Budapestejä valmistaa monen eri yrityskaupan jälkeen Cloetta Suomi Oy, jonka pääkonttori on Turussa.

Heikki Möttönen