Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti ja on sen jälkeen vähentynyt lähes viidenneksellä, kertoo terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Alkoholin riskikäyttö on edelleen yleistä: Juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Tämä vastaa yli 560 000 suomalaista. Riskirajaksi on määritelty naisilla seitsemän annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.

Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat vielä yleisempiä: 57 prosenttia väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan (vähintään viisi annosta kerralla) vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. Kaikesta juodusta alkoholista 78 prosenttia kuluu riskikäyttöön eli on joko riskikäyttäjien kuluttamaa tai juodaan tilanteissa, joissa humalakäytön raja ylittyy.

– Kun ihmiset ajattelevat alkoholinkäytön riskejä, ajatellaan lähinnä runsaasta kulutuksesta aiheutuvia pitkäaikaisia terveysriskejä. Humalajuomistilanteisiin liittyvät riskit kuitenkin koskettavat paljon suurempaa joukkoa ihmisiä, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä.

Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa 3,5-kertaistui 1960-luvun alusta vuoteen 2007. Tuolloin alkoholinkulutus oli suurimmillaan eli 12,7 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Tämän jälkeen alkoholinkulutus on vähentynyt lähes viidenneksellä.

Juomatapatutkimuksen perusteella vuosina 2008–2016, joka oli kokonaiskulutuksen vähenemisen aikaa, 15–69-vuotiailla suomalaisilla on tapahtunut kansanterveyden kannalta myönteisiä muutoksia. Viikoittain alkoholia käyttävien miesten osuus on pienentynyt 60 prosentista 53 prosenttiin. Viikoittain alkoholia käyttävien naisten osuus on pienentynyt 35 prosentista 28 prosenttiin.

Ainakin miehillä kerralla kulutetun alkoholin määrä on pienentynyt. Kokonaan raittiiden miesten osuus on kasvanut 10 prosentista 12 prosenttiin. Kokonaan raittiiden naisten osuus on kasvanut 10 prosentista 15 prosenttiin.

Alaikäisten alkoholinkulutus on vähentynyt voimakkaasti jo 2000-luvun alusta. Eläkeikäisten alkoholinkulutuksen pitkään jatkunut kasvutrendi näyttää taittuneen.

1,2 miljoonaa suomalaista on kokenut humalahaittoja, kuten riitoja, tappeluita tai tapaturmia kyselyä edeltävän vuoden aikana. Jos määrästä poistetaan yleisin ja melko lievä haitta ”katunut puheitaan tai tekojaan”, vähintään yhden humalahaitan kokeneita oli silti lähes 900 000.

Akuutit alkoholinkäyttöön liittyvät haitat, kuten tapaturmat, ovat vähentyneet kokonaiskulutuksen ja humalakulutuksen vähentyessä. Kroonisten haittojen osuus on kasvanut myös pidemmällä aikavälillä: vuonna 1987 alkoholikuolemista 27 % johtui kroonisista sairauksista, vuonna 2016 osuus oli peräti 64 prosenttia.

Alaikäisten juominen on vähentynyt voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Silti juuri nuorilla, alle 30-vuotiailla humalakertojen osuus alkoholinkäyttökerroista on suurin, ja he kokevat eniten humalahaittoja. Humalahaittoja oli kokenut 15–29-vuotiaista lähes puolet, 46 prosenttia, kun vastaava osuus 30–59-vuotiaista oli 21 prosenttia ja 60–79-vuotiaista kuusi prosenttia.

Juomatapatutkimus tuo esiin myös suomalaisten alkoholinkäytön tavanomaisia piirteitä. Suomalaiset käyttävät alkoholia tyypillisimmin kotiympäristöissä (77 % juomiskerroista) kahdestaan kumppaninsa kanssa (43 % kotijuomiskerroista), viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin (68 % juomiskerroista) ja kello 20–21 välillä (840 000 suomalaista on lasin ääressä lauantaisin klo 20–21) sekä alle neljä annosta kerrallaan (68 % juomiskerroista). Suomalaiset suosivat panimotuotteita (49 % tilastoidusta kulutuksesta) eivätkä tavallisesti käytä alkoholia ruokajuomana (8 % juo viikoittain viiniä ruualla, 7 % olutta).

Suomalaisen alkoholinkäytön piirteistä kerrotaan tänään julkaistussa Näin Suomi juo -kirjassa, joka perustuu ennen kaikkea vuodesta 1968 alkaen säännöllisesti tehtyyn Juomatapatutkimukseen. Juomatapatutkimuksen tuorein tiedonkeruu toteutettiin syksyllä 2016, jolloin siihen osallistui 2285 suomalaista. Aiemmin haastateltaviksi on poimittu 15–69-vuotiaita, uusimmassa kyselyssä olivat ensi kertaa mukana myös 70–79-vuotiaat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)