Sairaanhoitajan työ on kiireistä ja vastuu painaa harteilla. Niin on kaikkialla, mutta minkä asian hoitajat kokevat suurimmaksi ongelmaksi? Se vaihtelee. Varsinais-Suomessa ja Turussa vastaus on huono palkkaus ja yleinen resurssipula, joka näkyy ja tuntuu sekä sijaispulana että ylitöinä.

– Kyllä se vähän liian huono on, sanoo Tyksin urologisella osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Minna Lankila palkastaan.

– Ei se vastaa millään tavalla vastuuta tai koulutustasoa. Jotenkin sitä vain tykkään työstään niin paljon, ettei halua vaihtaa alaa, säestää sairaanhoitaja Siiri Jalkanen.

Viesti toistui eri osastoilla, kun kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) vieraili Tyksissä viime maanantaina tutustumassa hoitajien arkeen. Tehyn julkaiseman Kunta-alan palkat 2017 -raportin mukaan sairaanhoitajan kuukausipalkan keskiarvo oli Varsinais-Suomessa 2 414 euroa, 1,8 prosenttia ja 32 euroa maan keskiarvoa vähemmän. Tilasto kertoo tilanteen viime vuodelta eli ajalta ennen uusinta työehtosopimusta.

Palkkakuoppa on sitä syvempi mitä korkeammalle asteikossa noustaan. Osastonhoitajalla oli viime vuoden tilanteessa 5,9 prosenttia koko maan keskiarvoa huonompi kuukausipalkka, ylihoitajalla 15,4 prosenttia. Ylihoitajan keskipalkka on Varsinais-Suomessa lähes tuhat euroa pienempi kuin Uudellamaalla.

– Valtakunnallisesti meidän palkat ovat huonot. Se voi houkutella muualle, sanoo osastonhoitaja Tarja Toppala.

– Moniosaaminen ja laaja vastuu potilaan hoidon kokonaisuudesta herätti sairaanhoitajan päivässä tälläkin kertaa kunnioitusta. Olisikin syytä pikaisesti huolehtia siitä, että myös meillä Varsinais-Suomessa palkat saadaan samalle tasolle muiden alueiden kanssa, arvioi Eloranta.

Suomalaiset elävät entistä pitempään. Se takaa, että työtä ja hoidettavaa riittää sairaaloissa.

– Lähetteet ovat kasvussa, samoin potilaiden määrä, mutta resurssit eivät, arvioi osastonhoitaja Elina Soini-Koskinen.

Lisäosaamista vaativissa tehtävissä voi saada palkanlisää, mutta lisä ei ole suuri.

– Me sairaanhoitajat olemme aikamoisen innokkaita lisäkouluttautumaan, vaikka sitä ei juurikaan palkassa huomioida, sanoo Soini-Koskinen.

– Koulutuksiin hakeutumista pitää pikemminkin rajoittaa rahallisista syistä kuin että hakijoista olisi pulaa.

Tehyn julistaman ylityökiellon aikana keväällä kävi ilmi, että sairaalat ovat suurissa vaikeuksissa ilman ylitöitä. Vapaaehtoista ylityötä tarvitaan koko ajan varahenkilöstön ohella.

– Meinasi syntyä kaaos. Poissaoloja ei saisi tulla ollenkaan, jotta hommat pyörisivät normaalisti, summaa Soini-Koskinen.

– Jostain syystä sitä joustoa on ammattikunnassamme käsittämättömän paljon.

Tyksin tilat ovat osin erinomaiset (T-sairaala), osin lähes käyttökelvottomat (U-sairaala) tai sitten vanhoja (A-sairaala). Joidenkin osastojen kohtalona on jakautuminen useisiin eri tiloihin tai kerroksiin, mikä haittaa toimintaa.

Lasse Virtanen