Poikkeuksellisen lämmin sää on saanut kevään etenemään vauhdilla, mutta samaan aikaan pitkään jatkunut sateeton jakso kiusaa kasveja. Jos kasvit kärsivät kuivuudesta, kasvu voi pysähtyä ja sato jäädä pieneksi. Pahimmassa tapauksessa kasvit kuolevat.

Lämpö on vauhdittanut kasvien kasvua ja tällä hetkellä luonto on jopa 2‒3 viikkoa edellä normaalia kasvurytmiä. Kuivuus alkaa jo rajoittaa kasvien kasvua. Korkea lämpötila ja tuuli saavat kasvit haihduttamaan, mutta puutarhamaan vesivarastot alkavat olla hyvin niukat.

‒ Lehtevät kasvit, kuten nauhukset, ritarinkukat ja saniaiset, tarvitsevat nyt kastelua, jos kasvualustakerros on liian ohut tai maa-aines on hiekka- tai turvepitoista ja siksi helposti kuivuvaa. Ensimmäinen merkki kastelutarpeesta on, kun kasvit nuutuvat iltaa kohti, vaikka aamuisin olisivat aina terhakkaasti pystyssä, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Nurmikko on herkkä kellastumaan kuumassa ja kuivassa. Helteellä ruohonleikkurin terien korkeutta kannattaa nostaa hieman normaalista. Pitempi ruohokasvusto suojaa herkkää juurenniskaa kuivumiselta.

‒ Nurmikon kastelu on syytä aloittaa, jos nurmikko on selvästi kellastunut kuivuudesta. Vaikka yleensä suositellaan kastelemaan illalla, jotta kasteluvettä haihtuisi vähemmän, niin kotiloiden vaivaamassa puutarhassa suosittelen kastelun siirtämistä aamuun. Kotilot ja etanat liikkuvat enimmäkseen öisin ja illalla kasteltu puutarha on kosteassa viihtyville nilviäisille paras mahdollinen temmellyskenttä, varoittaa Biolanin Riikka Kerttula.

Sadonmuodostusvaiheessa mansikka, herukat, vadelmat ja mustikat kaipaavat vettä. Jos vettä on niukasti, yksittäiset marjat eivät pullistu ja sato jää pieneksi, vaikka kukinta olisi ollut runsas.

‒ Yleisin kasteluvirhe on liian vähäinen vesimäärä. Kasveille ei ole mitään hyötyä siitä, että mullan pinta kastuu. Päinvastoin, toistuvat niukat kastelut aiheuttavat sen, että kasvit kasvattavat juuria lähelle mullan pintaa ja silloin juuret ovat entistä herkempiä kuivumaan. Kun päätät kastella, kastele kerralla kunnolla. Sadetin saa olla samassa kohdassa jopa useamman tunnin, kertoo Kerttula.

Puutarhan puut ja pensaat, jotka ovat kasvaneet samalla paikalla useita vuosia, eivät ole herkkiä pitkillekään poutakausille. Niiden juuret ovat syvällä maassa, jossa on vielä kosteutta. Etenkin savimaa varastoi vettä eikä ole herkkä kuivumiselle.

Puutarhassa voidaan hyödyntää myös luonnon omia hyötymikrobeja vähentämään kastelutarvetta. Mykorritsa eli sienen ja kasvin juuren symbioosi auttaa kasvia selviytymään poutakausista. Mykorritsasymbioosissa sieni saa kasvilta yhteyttämistuotteita ja vastalahjaksi sieni kerää kasville vettä. Luonnossa noin 90 prosenttia kasveista elää symbioosissa sienen kanssa.

‒ Kasvi, joka elää mykorritsasymbioosissa, saa vettä ja ravinteita jopa satoja kertoja laajemmalta alueelta kuin mitä kasvi saisi omilla juurillaan. Ohut sienirihmasto pystyy hakemaan vettä myös pienemmistä hiukkasväleistä kuin kasvin juuri, vinkkaa Biolanin Riikka Kerttula.

Mykorritsa kannattaa antaa kasville jo istutusvaiheessa, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä. On olemassa istutusmultaa, johon mykorritsat on lisätty valmiiksi. Mykorritsoja on myös jauheena ja joihinkin luomulannoitteisiin lisättynä, ja ne sekoitetaan itse kasvualustaan.

Kastele kerralla runsaasti. Sadeta tyynellä säällä, mieluiten aamulla.

Nosta nurmikon leikkauskorkeutta vähintään viiteen senttiin. Käytä piharuukuissa multaa, jossa on biohiiltä varastoimassa vettä.

Altakasteluruukut ja -altaat helpottavat piharuukkujen kastelua. Istuta uudet kasvit multaan, jossa on valmiina kasvien vedenottoa helpottavia mykorritsoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)