Kuilun partaallakin huojunut Uudenkaupungin autotehdas porskuttaa tätä nykyä lujaa Mercedes-Benzien valmistajana. Alun alkaen tehdas tunnettiin Saabeistaan, joita Uudessakaupungissa valmistettiin vuosina 1969–2003 satojatuhansia. Oli myös Talbotia, Opel Calibraa ja Porschen eri malleja, kunnes diili Mercedes-Benzin kanssa nosti tehtaan ennennäkemättömään kukoistukseen. Aluksi valmistettu pieni A-sarjalainen tyydytti mersupomoja siinä määrin, että Uuteenkaupunkiin läpsähti myös uuden GLC-maasturin valmistus. Ugin ohella niitä valmistetaan Euroopassa vain Mersun omassa tehtaassa Bremenissä.

Kyseessä on ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan ylemmän keskiluokan auto, jonka edullisinkin malli maksaa liki 60 000 euroa ja kallein – 510-hevosvoimainen AMG-tykki – liki 168 000 euroa. Malleja on kaksi: perinteisempi SUV ja sporttisempi Coupé. Koeajettavana on SUV, joka on ensisilmäyksellä ehkä vähän turhankin anteeksipyytelevä muodoiltaan. Toisaalta nykyisten autotrendien mukaan suorituskyvyn ja luksuksen ei kuulukaan alleviivatusti näkyä ulospäin.

Ohjaamossa vallitsee suorastaan majesteettinen rauha. Sisustukset ovat puuta, rei’itettyä nahkaa ja alumiinia. Missään ei ole tingitty, kuten ei tällä hintatasolla enää kuulukaan. Täydellinen viimeistely huokuu jokaisesta yksityskohdasta.

GLC on suuritehoinen hybridi. Kun auto nytkähtää sähkömoottorilla täysin äänettömästi liikkeelle, pidättää kuskikin hengitystään. Äänenvaimennus on erittäin hyvä, ja kun alla ovat kitkarenkaat, ei niidenkään humina juuri kuulu. Olo on kuin kuninkaallisella kantotuolissa. Ajettavuus on erinomainen ja ilmajousitus tekee ajamisesta miellyttävää.

Kyseessä on paljon enemmän urheiluauto, kuin mitä ulkonäkö antaa ymmärtää. Kiihtyvyys on suorastaan räjähtävä, etenkin kun auton asetukset napsauttaa Sport-tilaan. Valmistaja lupaa auton kiihtyvän nollasta sataan karvan verran alle kuudessa sekunnissa, ja nopeusmittarin numeroiden vilistäessä suuremmiksi väite on helppo uskoa. Ohitustiellä iskee suuri kiusaus ohitella jo vain sen vuoksi, että se on niin helppoa ja mukavaa. On selvää, että omimmillaan GLC on Saksan laakeilla Autobahneilla. Suomen teillä se on vähän liian pienissä kuvioissa.

Kuraisella ja epätasaisella alustalla GLC on myös kuin kotonaan, ja menee juuri sinne minne kuski määrää. Kuin ohjastaisi täysin koulutettua taisteluhärkää.

Mielenkiintoisen GLC:stä tekee sekin, että autoa voi halutessaan käyttää pelkällä sähkömoottorilla, siis sähköautona. Tehdas lupaa 116-hevosvoimaiselle sähkömyllylle 34 kilometrin toimintasäteen ja huippunopeuttakin 135 kilometriä tunnissa, joten puikkaus moottoritiellekin onnistuu. Suurin osa hybrideistähän toimii sähkömoottorilla vain tiettyä rajanopeutta hitaammin ajettaessa, joten GLC on ominaisuutensa ansiosta vahva vaihtoehto täyssähköautollekin. Bensiini tankissa pitää huolen siitä, että tien päälle autolla ei voi jäädä. Akkuja ladataan sekä auton energian talteenottojärjestelmillä että tavallisesta pistorasiasta.

Kaikkien mallien vakiovarusteisiin kuuluvat muun muassa älykkäät LED-ajovalot, mukautuva kaukovaloavustin, aktiivinen pysäköintiavustin ja pysäköintitutka edessä ja takana, vireystila-avustin ja törmäyksenestoavustin, joten asiakkaita ei ainakaan yritetä houkutella halvalla ja varusteista riisutuilla, mahdollisimman edullisilla perusmalleilla.

Mercedes-Benz GLC on kaikin puolin erinomainen auto, ilman sinivalkoisiakin silmälaseja. Täydet pisteet Uudenkaupungin suuntaan!

Ominaisuudet

• Malli: GLC 350 e

• Iskutilavuus (cm³): 1 991

• Tehot (kW/hv): 235/320 (järjestelmäteho)

• Vääntö: 560 Nm

• 0–100 km/h: 5,9 s

• Huiput: 235km/h

• Kulutus/100 km (EU): 2,7 l

• CO²: 64 g/km

• Hinta: n. 61 000 €

Teemu P. Peltola