Kotipuutarhurien suhtautuminen sammaleen vaihtelee. Toisille sammal on helppohoitoinen pihan koriste, toiset taistelevat sitä vastaan. Sammal katoaa nopeasti haravoimalla tai sammaleenpoistoaineella, mutta jos sammaleen haluaa pihalta pois pysyvämmin, on usein oltava valmis paneutumaan asiaan pintaa syvemmältä. Hankalimmissa paikoissa sammaleen poisto onnistuu vain maan vaihdolla ja puut tai pensaat hävittämällä.

– Kovin varjoisassa paikassa nurmikko ei menesty, vaikka maaperän parantaisikin. Silloin pitää päättää, arvostaako omalla pihalla enemmän nurmikkoa vai puita ja pensaita, kertoo ekologiseen puutarhanhoitoon keskittyvää Förmaaki ja puutarha -blogia pitävä Sussi Karlsson.

Sammal on yleensä merkki siitä, että maaperässä on nurmen näkökulmasta jotakin vialla, joten hävitetty sammal ei automaattisesti korvaudu nurmella. Siinä missä sammal viihtyy happamassa ja tiiviissä maassa, vaatii nurmikko menestyäkseen kuohkeamman maan, ravinteita, valoa ja hoitoa. Usein jo maan kalkitseminen ja kuohkeuttaminen talikolla vievät kotipuutarhurin pitkälle.

Maahan voi myös sekoittaa hiekkaa, jolloin maaperä kuohkeutuu pysyvämmin. Puiden alla tai läheisyydessä nurmikko ei välttämättä menesty, vaikka maaperä laitettaisiin kuntoon. Puut varjostavat ja vievät nurmelta veden ja ravinteet. Silloin paras vaihtoehto voi olla sammaleen tai huonosti menestyvän nurmen korvaaminen maanpeittokasveilla, kukkapenkillä tai koristesoralla.

Sammaleen voi poistaa milloin vain, mutta jos tilalle haluaa nurmen, on syksy parasta aikaa toimia. Nurmi tarvitsee itääkseen runsaasti tasaista kosteutta, jota on yleensä syksyllä hyvin tarjolla. Seuraavana keväänä nurmen kasvu pääsee ajoissa liikkeelle, eikä jo syksyllä kylvettyä nurmea tarvitse kastella ja varjella viikkoja kuten vasta keväällä kylvettyä.

– Syksyllä kylväessäkin pitää vältellä jatkuvaa kulkemista kylvetyllä nurmikolla, jotta maa ei tiivisty, Karlsson muistuttaa.

Nurmikkoa voi kylvää niin pitkään syksyllä kun päivälämpötila nousee noin kahdeksaan asteeseen. Viileämmät yöt eivät nurmen itämistä haittaa.

Joskus asenteen muuttaminen on helpompaa kuin sammaleen hävittäminen. Voisiko sammal sittenkin olla helppohoitoinen kotipihan kaunistus, ei kauhistus? Ainakin Japanissa ollaan sitä mieltä.

– Siellä pyritään kasvattamaan sammalta. Sammaleen suosija pääsee tietysti paljon helpommalla ja esimerkiksi piharakentamisessa käytettyihin turveharkkoihin syntyy nopeasti näyttävä rahkasammalkasvusto, Karlsson antaa ajattelemisen aihetta.

Joka paikkaan sammal ei sovi. Lapsiperheen pihan aktiivista käyttöä kuten pallopelejä sammal ei yleensä kestä. Sammal ei ole myöskään täysin huoltovapaa. Lehdet ja karike pitää haravoida pois, muuten sammal kuolee ja pinta muuttuu lopulta liejuksi.

– Haravoinnissa pitää olla varovainen, sammalkerros rikkoutuu haravoidessa herkästi.

Jarno Keskinen