Vaikka tupakointi vähenee Suomessa vuosi vuodelta, nuuska pitää meillä yhä pintansa etenkin nuorten miesten keskuudessa. Monen lätkäjätkän varustekassista löytyy pelikiekon lisäksi myös nuuskakiekko.

– Monien joukkueurheilua harrastavien poikien ja nuorten miesten parissa nuuskaaminen näyttää valitettavasti olevan syvään juurtunut tapa. Nykymuotoiset nuuskat suunniteltiin aikoinaan houkuttelemaan nuoria, ja tupakkayhtiöt kohdistivat markkinointinsa juuri urheilijoille. Tästä alkoi edelleenkin vahvana elävä nuuskakulttuuri urheilupiireissä, kertoo Oral Hammaslääkärien erikoishammaslääkäri Aira Lahtinen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreimman tilaston mukaan lähes joka kymmenes 25–34-vuotias suomalaismies käyttää nuuskaa satunnaisesti.

– Luku on suuri - varsinkin kun ottaa huomioon, että nuuskaa ei Suomessa ole saatavilla laillisia myyntikanavia pitkin, Lahtinen hämmästelee.

– Esimerkiksi jääkiekkoympyröissä käy monesti niin, että vanhempi pelaaja haluaa muka auttaa ja tukea nuorempaa. Oma idoli antaa nuuskaa kokeiltavaksi ja kertoo nuorelle, että nuuska nostaisi suorituskykyä. Itse asiassa nuuska ei auta suorituksessa, mutta sen sisältämä nikotiini saa aivoissa aikaan hyvänolon tunteen, jolloin esimerkiksi maalinteko tuntuu vieläkin paremmalta, Lahtinen selvittää.

Nuuskan käyttöä niin Suomessa kuin maailmalla seuratessaan Lahtinen on havainnut, että nuuskaan liitetään valtavasti erilaisia uskomuksia. Useimpien nuuskamyyttien suhteen totuus on kuitenkin täysin päinvastainen.

Ensimmäinen myytti on, että nuuska auttaa urheilussa.

– Monet jääkiekkoilijat ja muut joukkueurheilun harrastajat näyttävät uskovan, että nuuskaaminen auttaa keskittymisessä tai jopa itse urheilusuorituksessa. Itse asiassa nuuskan sisältämä voimakas nikotiiniannos päinvastoin tekee käyttäjänsä kömpelöksi ja loukkaantumisten riski kasvaa. Myös vammoista toipuminen hidastuu, Lahtinen paljastaa.

Norjalaisen tutkimuksen mukaan nuuskan käyttö lisää selkäkivun, polvien rasitusvammojen, jännetupen tulehduksen ja nivelsiteiden rasituksen riskiä. Tutkimuksen perusteella nämä vammat olivat nuuskaajilla yleisempiä kuin tupakoitsijoilla.

Toinen myytti on, että nuuska on haitatonta.

– Useimmat nuuskan käyttäjät ovat hyvin perillä tupakoinnin terveyshaitoista, mutta uskovat jostain syystä nuuskan olevan vaaratonta. Totuus kuitenkin on, että nuuskaajan riski sairastua iensairauksiin on huomattava. Nuuskan käyttökohtaan huulen alle muodostuu kova, ryppyinen ja parkkiintunut iho, kuin norsun nahka. Tämä johtaa haavaumiin ja tulehduksiin suun limakalvoissa. Koska ongelmakohta on piilossa huulen alla, sitä ei välttämättä tule huomanneeksi. Ja koska nuuska sisältää useita syöpävaarallisia aineita, riski saada suusyöpä kasvaa ajan kuluessa, Lahtinen muistuttaa.

Muita nuuskan terveyshaittoja ovat hampaiden värjäytyminen ruskeiksi sekä ienten pysyvä vetäytyminen. Vetäytyneet ikenet paljastavat hampaiden juuret bakteerien armoille, jolloin hampaisiin saattaa syntyä reikiä.

Lahtinen suosittelee säännöllistä hammaslääkärin tarkastusta terveysriskien minimoimiseksi.

– Suomalaiset hammaslääkärit on koulutettu huomioimaan suun limakalvojen muutokset ja myös kehittymässä olevat suusyövät. Hammaslääkärin tarkastuksessa kannattaa käydä säännöllisesti ja myös mainita hammaslääkärille omasta nuuskan käytöstä.

Kolmas myytti on, ettei nuuskaan jää koukkuun.

– Monet aktiivinuuskaajat pitävät pussia tai mälliä huulessa lähes vuorokauden ympäri. Tällöin veren nikotiinipitoisuus pysyy jatkuvasti korkeana ja riippuvuudesta tulee vaikea. Tutustuin ruotsalaiseen vieroitusklinikkaan ja opin, että nuuskasta on paljon vaikeampi päästä irti kuin savukkeista. Esimerkiksi nikotiinipurukumit ja muut korvausvalmisteet eivät suoraan sovi nuuskan korvikkeeksi, sillä niiden sisältämä nikotiinimäärä on nuuskaan verrattuna niin alhainen, vertailee Lahtinen.

Nuuskaamisen lopettamiseen löytyy apua esimerkiksi terveydenhoitajalta, hammaslääkäriltä, suuhygienistiltä tai terveyskeskuksesta. Myös verkosta löytyy lukuisia eri vinkkisivustoja nuuskan käytön lopettamiseen.