Valtion nimeämät kuntajakoselvittäjät esittivät viime vuoden lopulla Maskun, Kustavin ja Taivassalon liittämistä Naantaliin vuoden 2017 alusta. Kunnat hylkäsivät neljän kunnan yhdistymissopimuksen Taivassaloa lukuun ottamatta. Neljän kunnan yhdistymisselvityksen rinnalla selvitettiin Naantalin ja Maskun kuntien yhdistämistä.

Naantalin ja Maskun välisen kuntaliitoksen mahdollisuus on nähty vaihtoehtona, jonka edut ja haitat on perusteltua selvittää erillisessä päätöksentekoprosessissa. Naantali ja Masku ovat teettäneet Perlacon Oy:llä lisäselvityksen kahden kunnan liitoksen vaikutuksista erityisesti mahdollisen uuden kunnan talouteen.

Eero Laesterä korostaa, että kuntajaon muuttamisen tarvetta tarkasteltaessa tulee miettiä, tuoko liitos lisäarvoa joko kuntien tulojen lisäyksenä, menojen vähennyksenä tai siksi, että päällekkäisiä investointeja ei tarvitsisi toteuttaa. Mietintään jää, riittääkö mekaaninen liitos, jossa kunta saa yhdistymisavustuksen ja liittää organisaatiot yhteen.

Maskun ja Naantalin liitos ei kasvattaisi kuntien tulokertymää, vaan vaikutus voisi pikemminkin olla päinvastainen, koska uusi kunta verottaisi todennäköisesti Naantalin veroprosentilla. Uuden kunnan menot alenisivat liitoksen seurauksena kuntien johtoryhmien alustavien arvioiden mukaan noin 700 000 eurolla, joka ei olisi todennäköisesti yksin riittävä liitosperuste.

– Järkevä liitoksen perustelu tulee tuottavuuden kasvusta ja liitoksen tehostavasta vaikutuksesta, mitä tässä selvityksessä ei voitu arvioida. Tämä jääkin poliittisten päätöksentekijöiden harkintaan: Onko esimerkiksi yhdyskuntarakenteen kehittämiseen vaikuttavia kohteita, joiden toteutumista kuntaliitos tukisi merkittäväksi. Esimerkiksi pystyisikö Naantali yhdessä Maskun kanssa nopeammin investoimaan Maskun uusien asuntoalueiden houkutteleviksi asumiskohteiksi. Tuottavuuden kasvua saadaan myös palvelurakenteita muuttamalla, mikä saattaisi merkitä esim. palveluverkkojen supistamista, Eero Laesterä toteaa.

Maskun investointitaso on yleisesti ottaen ollut kasvukunnaksi melko matala, ja kunnan omien tietojen mukaan investointivelka on tuntuva. Naantalissa investoinnit on pääsääntöisesti toteutettu ajallaan. Liitoksen jälkeen uuden kunnan Naantalin puoleinen osa osallistuisi toteuttamatta jääneisiin investointeihin.

Liitosta tavoittelevat kunnat ovat taustaltaan ja toimintaympäristöltään Suomen parhaimmistoa siitä huolimatta, että erityisesti Maskun peruskunta on huolestuttavasti nettovelkaantunut ja toimintakatteen kasvu on pikemminkin kasvanut viimeisten vuosien aikana, kun se muissa kunnissa on hidastunut. Naantali on saanut menokasvunsa erityisen hyvällä tavalla kuriin ja kaupunki on melko nettovelaton.

Konsernitaseet ovat nettovelkaisempia, mutta kun velan vastapuolella olevan omaisuuden ottaa huomioon on varsinkin Naantali edelleen varakas kunta. Kuntien verotettava tulo on molemmilla aivan Suomen parhaimmistoa ja palvelurakenne lähes kauttaaltaan kymmenen edullisimman prosentin joukossa Suomen kunnista tarkasteltuna. Kumpikaan kunta ei saa suuria valtionosuuksia, mikä vähentää tuloriskiä.

Naantalilla ja Maskulla on vähän yhteistyötä ja kunnat toimivat nykyisin erillään. Asukkaiden työmatkaliikenne suuntautuu erityisesti Turkuun. Kuntien yhdistäminen antaisi tuskin mahdollisuuksia peruspalveluiden, esim. koulujen yhdistämiseen. Kun palvelut ovat erillään, kummankin kunnan välttämättömät investoinnit on toteutettava eikä liitos poista näitä paineita.

– Liitos ei todennäköisesti tehostaisi yhdyskuntarakennetta, Laesterä arvioi.

Kummallakin kunnalla on itsenäisinä kuntina edelleen sopeutumisen tarvetta. Maskun on pystyttävä painamaan toimintakatteen heikkeneminen nykyistä paljon matalammaksi. Kunnan sopeutustarve on noin viisi miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kolmea veroprosenttiyksikköä. Naantalin sopeutumistarve on noin 7,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kahta veroprosenttiyksikköä.

Kunnat ovat edelleen kasvukuntia. Väestön ikärakenteelta Masku on nuorempi ja Naantali ikääntyneempi. Liitos tasapainottaisi ikärakennetta. Nyt sote-uudistus toteutunee juuri siihen ajankohtaan, jolloin ikääntyminen kiihtyy alueella ja palvelujen kustannukset siirtyvät kunnilta itsehallintoalueille.

Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan vuoden 2017 alusta voimaan tuleviksi aiottuja kuntien yhdistymisiä koskevat esitykset tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 29. huhtikuuta mennessä. Naantalin ja Maskun välinen kuntaliitos käsitellään kuntien valtuustoissa 29. helmikuuta mennessä.

Selvitysmiesten laatima yhdistymisasiakirjat ovat nähtävillä 29.12.–29.1. kunnissa ja niiden verkkosivuilla. Asukkailla ja muilla, jotka katsovat asian koskevan itseään, on tilaisuus tehdä huomautus kuntien yhdistämisestä 29. tammikuuta kello 15:een mennessä.