Ruoka-apua tarvitsevien turkulaisten määrä on kahden viime vuoden aikana kasvanut noin kymmenellä prosentilla vuosittain. Operaatio Ruokakassi ry:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Verho kertoo, että yhdistyksen kautta ruokakasseja sai viime vuonna noin viisi tuhatta turkulaista. Kun tähän lisätään muiden avustusjärjestöjen, muun muassa Pelastusarmeijan ja Turun seudun työttömien pisteissä jonottavat, saadaan avuntarvitsijoiden määräksi Verhon arvion mukaan noin kuusi tuhatta.

Seitsemättä vuotta jatkunut taloustaantuma on muuttanut ruoka-apua tarvitsevaa joukkoa paljon. Nyt joukossa on Verhon mukaan paljon lapsiperheitä ja työssäkäyviä matalapalkkaisia, joiden tulot eivät riitä kattamaan elämiseen liittyviä välttämättömiä kuluja. Myös maahanmuuttajia on tällä vuosikymmenellä tullut jonoihin koko ajan lisää. Turun suurimmassa jakopisteessä, Varissuolla, maahanmuuttajia on eniten.

Operaatio Ruokakassilla on Turussa 15 toimipistettä. Varsinaisen jakelun tekevät paikalliset seurakunnat. Viime vuonna järjestö jakoi vähävaraisille turkulaisille yli 60 000 ruokakassia. Jaettavana on suurimpien kaupparyhmittymien ylijäämätuotteita.

Myös Turun seudun työttömät ry:n jakaman ruoka-avun tarvitsevien määrä on lisääntynyt vuoden aikana noin kymmenellä prosentilla. Toimintaa johtavan Hannu Isotalon mukaan viime aikoina ollaan ensimmäistä kertaa jouduttu sääntelemään jaettavien kassien sisältöä, jotta jaettavaa riittää kaikille.

Leipäjonot ilmestyivät suurten suomalaisten kaupunkien katukuvaan 1990-luvun laman ja suurtyöttömyyden seurauksena. Vaikka kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että niiden ei pitäisi kuulua suomalaiseen hyvinvointivaltioon, ne ovat ajan myötä vakiintuneet suomalaisten toimeentuloturvaa täydentäväksi auttamismuodoksi. Kunnallisen kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan lähes kuka tahansa suomalainen voi päätyä leipäjonon asiakkaaksi.

Elämäntilanteissa tapahtuvat muutokset, esimerkiksi työttömyys, konkurssi, sairaus tai avioero saatavat äkkiarvaamatta suistaa ihmisen avuntarvitsijaksi.

Kyselytutkimusten mukaan leipäjonoissa seisovista noin puolet on työttömiä ja noin 40 prosenttia eläkeläisiä. Lähes puolella koulutus on jäänyt peruskoulu- tai kansakoulupohjalle. Yli puolet jonottajista on yksinasuvia. Maahanmuuttajien osuus turkulaisista leipäjonolaisista on 13 prosenttia, valtaosa heistä on naisia. Opiskelijoita ei ole leipäjonoissa paljon. Verhon mukaan heillä on käytössään opintotuki ja edulliset ruokailumahdollisuudet.