Japanin kulttuuri ja ajattelumaailma ovat antaneet pitkäaikaiselle budo-opettajalle Ilpo Jalamolle vaikutteita niin elämäntapaan, ajattelumaailmaan kuin arkirutiineihinkin. Karaten kotiutuessa Suomeen 70-luvulla Jalamo innostui tästä uudesta ja eksoottisesta lajista, ja sen myötä itämaiset kamppailulajit sekä terveysliikunta ovat muotoutuneet harrastukseksi sekä ammatiksi jo 45 vuoden ajan. Jalamo on kirjoittanut myös kuusi kirjaa itämaisista lajeista.

– Ensimmäinen matka Japaniin oli 70-luvun puolivälissä ja toinen pian sen jälkeen. Yhteensä Japanin oleskelua tuli noin kaksi vuotta. Sittemmin olen käynyt usein Japanissa – tosin lyhyitä aikoja kerrallaan. Itämaiset lajit ovat minulle elämäntapa, ja useimmat matkani suunnittelen sen mukaisesti. Myös päivärutiinit pyörivät lajin parissa kirjoittaen sekä treenaten, kertoo Jalamo, joka on ollut Budoseura Shaolinin toiminnassa mukana jo vuodesta 1978. Nyttemmin vastuu salista ja viikkoryhmien valmennuksesta on siirtynyt nuoremmille.

Seurana Shaolin ei ole korostanut kilpailua.

– On lajeja, jossa voi olla enemmän kilpailuhenkeä, mutta meidän asiakaskuntamme on tyytyväisiä siihen, että voi vain harrastaa ja nauttia lajiharjoittelusta kaiken muun kiireen ja suorittamisen keskellä.

Itämaisissa lajeissa Jalamolle ei ole tärkeätä kilpailu vaan lajin perinteet ja niitä yhdistävä sisäinen maailma.

– Tapaan alan kollegoita, ja kehittelemme itämaisten taitojen opetusta yhdessä eteenpäin. Kansainväliset suhteet ovat tärkeitä, ja ystäviä on tullut ympäri maailmaa. Kilpailu tai voittaminen ei ole pääroolissa, pystymme kehittämään hyvin lajihenkeä yhdessä ja miettimään ehkä olennaisempiakin seikkoja kuin palkintopokaalit.

Kilpailemattomuuden ohella Jalamo korostaa itämaisten lajien opetuksessa perinteiden kunnioittamista.

– On tärkeätä tutustua maan kulttuuriin ja filosofiaan. Itämaisten kamppailulajien tekninen taso on länsimaissa varmaankin yhtä korkea kuin niiden kotimaassakin. Silti esimerkiksi karaten harjoittamiseen on vaikea saada samaa tunne-elämystä muualla kuin Japanissa. Se on vähän sama kuin meidän saunakulttuurimme. Jos käyt saunassa Kanarian saarilla, niin se ei ole sama kuin saunot Suomessa järven rannalla.

Japanilaisessa kulttuurissa tietynlaiset käyttäytymismallit ovat Jalamon mukaan jo sisäänrakennettuja, ja ne tulevat luonnostaan.

– Japanissa esimerkiksi yhteisöllisyys on todella voimakasta kun taas Suomessa yksin tekeminen on keskeisemmässä asemassa. Tämä on todella hieno voimavara japanilaisessa kulttuurissa.

Jalamo pitää tärkeänä japanilaisissa elämänarvoissa myös sitä, miten vanhempia ihmisiä arvostetaan.

– Myös iäkkäämpiä lajin harrastajia kunnioitetaan syvästi. Eläkkeellä olevat seniorit ovat tervetulleita joukkoon, ja nuoremmat harrastajat ottavat mielellään vastaan jo viisautta kartuttaneilta vanhemmilta neuvoja vastaan. Tämä on todella tärkeä juttu iäkkäämmälle henkilölle, ja vaikuttaa paljon vanhenevan ihmisen elämän laatuun. Samalla koko seura saattaa saada laajempaa perspektiiviä toimintaansa.