Kalevalanpäivää vietetiin torstaina 28. helmikuuta. Suomalainen kulttuuri puhuttaa 8-vuotiaita Peppi Vesmaa ja Siiri Eloluotoa.

Siiri: Jossain maissa laitetaan kädet yhteen kun tervehditään ja täällä kätellään.

Peppi: Se olis tosi omituista.

S: On tärkeetä tietää oman kultuurin tavoista, et jos ruvetaan matkimaan jonkun eri maan kulttuuria ni sit ku tulee joku juhla ni tekee kaiken ihan väärin. Ja sit toisissa maissa syödään paljon riisiä.

P: Meillä syödään perunaa. Ja meillä luetaan tosi paljon kirjoja. Muissa maissa ei kauheesti lueta.

S: Kyl muissa maissa luetaan, mut niil ei oo yhtä paljon satukirjoja tai kirjailijoita. Mä en muista sen nimee joka kirjotti sen, mutta se kiersi ympäri Suomea ja keräsi tarinoita ja niistä tuli se Kalevala.

P: Sen elämä kuulostaa aika seikkailulliselta. Mut emmä haluis elää silleen.

S: Emmäkään. Mä voisin asua jossain missä mä oon käyny, missä käytetään euroja ja ettei käy matkalla mitään ku tulee koulusta, vaik et liukkaalla ei kaadu pahasti.

P: Niin mäkin. Enkä mä haluis syödä muunlaisia ruokia.

S: Kalevalasta tuli varmaan tärkee kirja, ku se näki sen eteen niin paljon vaivaa. Siin tarinas Ilmarinen takos Sammon, mist tuli jauhoo ja kultaa ja kaikkee mitä se haltija halus.

P: Sellainen olis kiva laite, mut ei sellasta kyllä ite pysty rakentamaan.

S: Väinämöinen yritti saada sen Sammon, mut sit se meni kalaan ja sai kalan, ja teki siitä kanteleen ja nyt kannel on Suomen kansallissoitin.