Lapsiperheissä kuullaan usein kohtalonkysymys: ”äiti ja iskä, mitä vois tehdä?”. Pitkään oli helppo tapa antaa lapselle lisää ruutuaikaa tai kännykkä käteen pelaamista varten, mutta nykyisin tiedetään, että nämä keinot haittaavat lapsen kehitystä. Termi ”dopamiinilapset” on yleistynyt Michaeleen Doucleffin saman nimisen kirjan myötä.

Dopamiinilapset-kirja opastaa miten vanhemmat voivat katkaista ruutuajan lapselle aiheuttaman nopean tyydytyksen dopamiinivyöryn, koska siihen koukuttuneet lapset ovat usein rauhattomia ja lyhytjänteisiä.

Lastentautien erikoislääkäri, LT, Minna Aaltonen on käsitellyt samaa asiaa vuonna 2024 ADHD-tutuksi.fi -sivulla. Aaltonen kiinnittää huomion perheiden yhä vähenevään yhteiseen aikaa, joka saattaa työntää lasta tai nuorta kohti ruutua. Vanhempien on tärkeää tarkastella myös omaan ruutuaikaansa, jonka takia lapsen ja nuoren vuorovaikutusaloitteet saattavat jäädä huomaamatta. Jatkuuko etätyöpäivä vielä työajan jälkeen? Hoituuko perheen välinen kommunikointi viestien välityksellä vai kasvotusten puhumalla?

WHO ei suosittele alle 2-vuotiaille lapsille lainkaan ruutuaikaa ja alle 5-vuotiaille korkeintaan tunnin päivässä, jotta jäisi riittävästi aikaa aktiiviseen liikkumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kaveripiirin ja esimerkiksi koulun vanhempien yhteisillä sopimuksilla ja säännöillä voi suojella lasten aivojen kehitystä ja välttää digitaalisen maailman sudenkuopat, Aaltonen kirjoittaa.

Lapsen normaali arki itsessään sisältää paljon uuden oppimista ja virikkeitä. Digitaalinen aistitulva lisää virikeryöppyä ja aiheuttaa aivojen kuormittumista. Aaltonen viittaa THL:n kouluterveyskyselyihin, joiden mukaan yleisin aivojen kuormittaja ja uniajan varastaja näyttää olevan ruudun ääressä vietetty aika (erityisesti sosiaalinen media ja pelimaailma).

Lapsen aivot tottuvat digitaalisen maailman nopeaan vauhtiin. Kun pelaaminen tai katsominen pitää lopettaa, jää vauhti aivoihin herkästi päälle, minkä johdosta levottomuus ja aggressiivisuus voivat lisääntyä. Toki lapsen yksilöllinen herkkyys ja temperamentti vaikuttavat.

Tämä ns. koukuttuminen perustuu aivojen palkitsemisjärjestelmään, jonka normaalina tehtävänä on tuottaa positiivisia tuntemuksia ja sitä kautta motivoida henkilöä toimimaan. Erilaiset asiat voivat laukaista palkitsemisjärjestelmän: ruoka, hyvä seura, liikunta tai esimerkiksi digitaalinen aistimus. Mielihyvän kokemus syntyy, kun tietty ärsyke tai laukaisija saa dopamiini-nimisen välittäjäaineen erittymään aivojen palkitsemisjärjestelmässä. Dopamiini vaikuttaa elimistöön piristävästi ja energiaa lisäävästi. Sosiaalinen media tai pelaaminen on kehitetty voimakkaasti palkitsevaksi ja näin dopamiinijärjestelmä aktivoituu helposti ja voimakkaasti.

Sosiaalisella medialla tai pelimaailmalla on toinenkin puoli. Se voi toimia lapselle tai nuorelle ystävän korvikkeena. Netissä voi esiintyä nimimerkin kanssa ja siellä on aina joku paikalla. Lapsen tai nuoren ei tarvitse tuntea yksinäisyyttä tai ulkopuolisuuden tunnetta, jota hän saattaa tuntea esimerkiksi koulussa.

Aikuisten tulee tiedostaa oma vastuunsa lasten ja nuorten ruudun käytöstä.

Merja Marjamäki