Kansalaisten verkkokeskustelut ja tilastojen todellisuus poikkeavat huomattavasti toisistaan, kun kyseessä ovat väestörakenteen muutokseen liittyvät ilmiöt, kuten maahanmuutto. Vaikka Suomen väestörakenteessa on tapahtunut isojakin murroksia, nousee Suomi24-keskustelupalstalle usein sytykkeitä aivan eri syistä kuin tilastot antaisivat olettaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi syntyvyyden jyrkkää laskua ei hahmoteta pitkän aikavälin ilmiönä. Maahanmuuttokeskustelut puolestaan keskittyvät voimakkaasti turvapaikanhakuun, turvallisuuteen ja sosiaalitukiin eikä verkkokeskusteluissa juurikaan käsitellä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.

Tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan 1,26 miljoonaa Suomi24-keskustelupalstalla vuosina 2001–23 julkaistua viestiä. Tarkastelu kohdistui kolmeen eri väestönmuutosprosessiin: syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen. Nyt julkaistu tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa LIFECON-hanketta.

Tilastojen suuret väestöilmiöt, kuten syntyvyyden jyrkkä lasku tai ennätyksellinen nettomaahanmuutto, eivät näytä heijastuvan suoraan kansalaisten keskusteluihin Suomi24-keskustelupalstalla. Etlan julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että sosiaalisessa mediassa väestöilmiöt tai suoranaiset sokit nousevat pinnalle usein muun kuohunnan ”oheistuotteena” − ja toisinaan aivan eri syistä kuin tilastot antaisivat olettaa.

− Esimerkiksi vuoden 2015 pakolaisaallon aikana keskustelu kävi kuumana verkkoyhteisössä, vaikka pakolaisten vaikutus Suomen nettomuuttotilastoihin oli suhteellisen pieni. Sen sijaan vuonna 2022 Ukrainasta tullutta pakolaisvirtaa käsiteltiin keskusteluissa selvästi vähemmän, vaikka se näyttäisi jättävän isomman jäljen väestöhistoriaamme, kun nettomuutto kasvoi jyrkästi vuosina 2022–24, kuvaa emeritusprofessori Juha Alho tiedotteessa.

Alhon ja Julian Linin tutkimuksessa Miten väestösokit näkyvät Suomi24-keskustelupalstalla? (Etla Working Paper 151) analysoitiin kaikkiaan 1,26 miljoonaa Suomi24-keskustelupalstalla vuosina 2001–23 julkaistua viestiä. Tutkimuksessa tarkastelu kohdistui kolmeen eri väestönmuutosprosessiin: syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen. Tutkijoiden oman luennan ohella analysoinnissa hyödynnettiin Googlen tekoälyavustaja Geminiä.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa LIFECON-hanketta (Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset), jota toteuttavat Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto.

Sosiaalinen media voi toimia tutkijalle täydentävänä tietolähteenä perinteisten rekisteri- ja kyselytutkimusten rinnalla. Suomi24-verkkoyhteisön kirjoittajakunta on itsevalikoitunut, eivätkä esitetyt mielipiteet edusta minkään selkeästi identifioitavan väestöryhmän näkemyksiä.

Koska keskustelut käydään pääosin nimettömästi, ne paljastavat kuitenkin kansalaisten asenteita ja uskomuksia ilman sosiaalista painetta tai vastauskatoa. Osana sosiaalista mediaa Suomi24-verkkoyhteisö toimiikin myös tietolähteenä kansalaisten muuttuvien kiinnostuksen kohteiden seuraamisessa, sanoo Alho.

− Anonyymeillä keskustelupalstoilla kirjoittajakunta on kirjavaa. Noin viidesosa kirjoittajista vetoaa asiatietoihin ja pystyy käymään monimutkaista argumentaatiota, mutta suurin osa nojaa vain omiin asenteisiinsa ja uskomuksiinsa. Olemme tutkijoina pystyneet nyt reaaliajassa seuraamaan, miten kansalaisten kiinnostuksen kohteet ja kieli muuttuvat erilaisten kriisien keskellä. Kiinnostava havainto oli myös, että usein viestien tosiasiallinen aihe näyttikin olevan jokin muu kuin tilastoissa näkyvä väestörakenteen muutos.

Alhon mukaan verkkokeskustelun viesteissä käsiteltiin toki myös väestönmuutosprosesseja, kuten syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä, mutta ”oheistuotteena” ja usein aivan eri syistä kuin tilastot antaisivat olettaa.

− Tästä hyvänä esimerkkinä on koronapandemia 2020, jolloin viestit eivät käsitelleet niinkään kuolleisuutta vaan rokotteita, Alho lisää.

Hedelmällisyyden romahdusmaista laskua Suomessa vuosina 2010–24 ei verkkokeskusteluissa hahmoteta pitkän aikavälin väestöilmiönä. Syntyvyyden laskun syyksi keskustelijat näkivät asennemuutoksen, jota selittää muun muassa naisten työssäkäynti, feminismi ja perheinstituutioiden heikentyminen. Syntyvyyden tutkijoiden näkemyksiä ei kirjoituksissa juuri siteerata.

Vaikka väestön ikääntyminen ja krooniset sairaudet määrittävät todellista kuolleisuutta, keskustelupalstalla kuolleisuus ei teemana herätä kiinnostusta, koronavuosia 2020–22 lukuun ottamatta. Tällöinkään pääosa viesteistä ei käsitellyt kuolleisuutta, vaan rokotuksia, niiden sivuvaikutuksia sekä rajoitustoimia. Viesteissä ei saanut huomiota elinajanodotteen systemaattinen kasvu tai se, että kuolevuuden aleneminen johtaa väestön ikärakenteen vanhenemiseen.

Maahanmuuttokeskustelut keskittyvät verkossa voimakkaasti turvapaikanhakuun, turvallisuuteen ja sosiaalitukiin. Kotoutumisen käytännön kysymyksiä tai työperäisen maahanmuuton taloudellisia hyötyjä käsiteltiin verkkokeskusteluissa suhteellisen vähän. Rasismiin vivahtava epäilys liittyi viesteissä muslimien maahanmuuttoa kohtaan, vastaavaa ei esiintynyt esimerkiksi Intiasta tai Vietnamista tulevia kohtaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)