Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen päällystysohjelman pituus on tänä vuonna noin 240 kilometriä, josta kävely- ja pyöräilyväylien osuus on noin 24 kilometriä. Päällystyksiin kohdistunut rahoitus sisälsi vielä kahden edellisen vuoden tapaan hallituksen korjausvelan taittamiseen myöntämää lisärahoitusta. Tarpeeseen tullut lisärahoitus on nyt päättymässä, ja tulevien vuosien rahoitustaso näyttää erittäin niukalta.

Tänä vuonna Lounais-Suomen elinvoimakeskuksella on käytössä noin 33 miljoonaa euroa päällystettyjen teiden korjaukseen. Tällä saadaan korjattua yhteensä noin 240 kilometriä maanteitä ja kevyen liikenteen väyliä. Päällystekilometreistä noin 53 prosenttia kohdentuu vilkasliikenteisimmälle verkon osalle, keskivilkkaan ja vähäliikenteisen verkkojen osuudet olivat noin 20 ja 17 prosenttia. Kevyen liikenteen väylien osuus päällystyksistä on kymmenen prosentin luokkaa.

Lisärahoitus on ollut erityisen tervetullut ja tarvittu lisä näiden viimeisten kolmen vuoden aikana. Sen avulla on saatu päällystettyä myös vähäliikenteisintä verkon osaa jopa yli 200 kilometriä vuosina 2024–26. Verrattuna esimerkiksi vuoteen 2023, jolloin päällystykseen käytettävä rahoitus oli edellisen kerran hyvin alhainen, päällystettiin alinta tieverkon osaa vain vajaat yhdeksän kilometriä. Tulevien vuosien rahoitusnäkymät huomioiden vuoden 2023 tilanne hakee toisintoa tulevina vuosina.

Viime vuoden lopussa alueella oli noin 1 200 kilometriä huonokuntoisia päällysteitä. Tämä on noin 18 prosenttia päällystetystä tiestöstä. Tieverkon nykykunnon ylläpitäminen vaatisi lähemmäs 500 kilometrin päällystysohjelman vuosittain. Siihen päästiin viimeksi vuonna 2024.

Korjausvelka on lähtenyt jo tänä vuonna uudelleen kasvuun. Kun rahoitustaso pienenee edelleen merkittävästi, menetetään edellisten vuosien korjausvelkarahoituksen tuomat hyödyt nopeasti. Alhaisen rahoitustason jatkuessa useamman vuoden, korjausvelka kasvaa nopeasti. Jotta päästäisiin takaisin tämänhetkiselle korjausvelan tasolle, se vaatisi merkittävää ja pitkäkestoista panostusta päällystyksiin.

Tienkäyttäjien arkeen huonokuntoisuuden lisääntyminen eli korjausvelan kasvu heijastuu monin tavoin. Korjauskohteet painottuvat tulevina vuosina enimmäkseen tieverkon vilkkaimmalle osalle, ja muulla tieverkolla teiden kuntoa pyritään ylläpitämään tieliikennettä tyydyttävässä kunnossa lähinnä paikkauksin. Niukka rahoitus johtaa vääjäämättä myös paikkausmäärien kasvuun tieverkolla.

Paikkaamalla vastataan ensisijaisesti liikenneturvallisuutta vaarantaviin reikiin, ja vasta toissijaisesti ajomukavuuteen vaikuttaviin reikiin käytettävissä olevien resurssien asettamissa raameissa. Tämä aiheuttaa monesti tienkäyttäjien keskuudessa ihmetystä, miksi paikatulla tiellä osa rei'istä on jätetty paikkaamatta. Vähäliikenteisillä teillä on yhä useammin mahdollisuus paikata ainoastaan liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät.

Pari vuotta käytössä olleen erillisen paikkausohjelman ansiosta paikkaukset ovat kestävämpiä ja laadukkaampia. Paikkausurakka mahdollistaa myös pienten vaurioiden korjaamisen ennen kuin ne kasvavat isoiksi ongelmiksi.

Syksyllä tehdään ennakkoon myös sellaisia kohtia, jotka eivät ole vielä ihan syntyneitä reikiä, mutta tien pinta on niin kulunut, että siihen todennäköisesti syntyy jossakin vaiheessa paikattava reikä. Tieverkon paikkauksiin menee kuitenkin yhtä enemmän rahoitusta, ja se on pois päällystämisestä. Paikkaaminen ei ole kustannustehokasta, mutta sitä on tehtävä tieverkon liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi. Riskinä on myös, että paikkaustarpeet kasvavat hallitsemattomasti päällysteiden kunnon heiketessä edelleen.

Vähenevien päällystyskilometrien ja paikkaamisen lisäksi huonokuntoisuus voi näkyä tienkäyttäjille muun muassa päällystevaurioista varoittavien merkkien lisääntymisenä ja alennettuina nopeusrajoituksina. Pahimmassa tapauksessa korjausvelka alkaa kasvaa myös tieverkon vilkkaimmalla osalla, jolloin nopeuksia voidaan joutua laskemaan myös vilkasliikenteisillä teillä. Teiden huono kunto voi heikentää myös liikenneturvallisuutta, esimerkiksi äkillisten väistöliikkeiden vuoksi, ja aiheuttaa ajoneuvovaurioita.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen päällystystyöt jatkuvat vielä jonkin aikaa. Viimeisetkin päällystyskohteet saataneen valmiiksi lokakuun alkupuoliskolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)