Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja.

Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Viime vuonna suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä.

Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna viime vuoden vastaavan aikaan.

Viime vuonna pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 75,5 miljoonaa ja rikollisille meni 72,5 miljoonaa.

– Kylmällä jakolaskumatematiikalla huijattu euromäärä näyttäisi olevan laskussa. Tietenkään vuodet tai kuukaudet eivät ole veljiä keskenään, eikä ensimmäisen puolen vuoden luvuista pidä vetää hätiköityjä johtopäätöksiä, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm tiedotteessa.

Viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla luvut olivat samankaltaiset kuin nyt. Rikollisille päätyi 30 miljoonaa euroa, ja estettyä tai palautettua saatiin 28 miljoonaa.

Pankitkin paransivat juoksuaan. Ne saivat alkuvuodesta estettyä tai palautettua isomman osuuden huijatuista rahoista kuin vuotta aiemmin. Viime vuoden tammi–kesäkuussa osuus oli 48 prosenttia, alkuvuodesta 2026 estettiin tai palautettiin 53 prosenttia petollisista maksuista.

Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat reippaasti. Tammi-kesäkuussa pankin tilastoivat yhteensä 6 000 toteutunutta ja 14 000 torjuttua huijausta eli yhteensä 20 000 huijausyritystä. Viime vuonna samalla ajanjaksolla toteutuneita oli 3700 ja torjuttuja 9900 eli yrityksiä oli 13 600.

– Huijauksia siis tehtaillaan yhä enemmän, ja kerralla huijatut summat ovat pienempiä: sekä torjuttujen että läpi menneiden huijausten lukumäärät kasvoivat selvästi samaan aikaan, kun yhteenlaskettu rahasumma pieneni.

Alkuvuoden luvuissa erityisen myönteistä on turvatilihuijausten merkittävä lasku. Suomalaiset menettivät turvatilihuijauksissa rikollisille kaksi miljoonaa euroa, ja pankit saivat torjuttua lähes saman verran, 1,9 miljoonaa euroa. Viime vuonna yhteissumma turvatilihuijauksissa oli huomattavasti korkeampi 38,4 miljoonaa euroa, josta saatiin estettyä tai pysäytettyä 23,8 miljoonaa.

Tyypillisessä turvatilihuijauksessa rikolliset soittavat pankin nimissä ja varoittavat, että tililtä on lähdössä suuri maksu. Asiakas manipuloidaan luovuttamaan tunnuksensa ja hyväksymään varojen siirto ”pankin turvatilille”. Uskottavuutta on usein lisätty luettelemalla urkkimalla hankittuja uhrin todellisia tilitapahtumia.

– Mitään turvatiliä ei ole olemassa – ei ole koskaan ollutkaan. Sekä FA ja pankit että lukuisat muut huijausten kanssa kamppailevat ovat pitkin vuotta varoitelleet, että jos yhteydenottaja tarinoi turvatileistä, kyseessä on huijari. Voi olla, että neuvominen on tehonnut, Saxholm sanoo.

Saxholm muistuttaa, että vaikka yksi huijausväylä saataisiin tukittua, ei ole syytä juhlaan tai valppauden herpaantumiseen. Siitä kertovat myös nyt saadut tiedot alkuvuoden huijauksista. Missään tapauksessa ei myöskään pidä lannistua.

Saxholm kertoo, että yksi rikollisten uusimmista keinoista on hyödyntää pankkitunnuksia tunnistusvälineenä, ei välttämättä rahan varastamiseen pankkitililtä.

– Pankkitunnusten kalastelun jälkeen rosvo perustaa asiakkuuden toiseen pankkiin ja hankkii puhelinoperaattorilta sekä elektronisen SIM-kortin että mobiilivarmenteen. Näiden avulla saa otettua pikavippejä ja tehtyä osamaksuja. Rikoksia on todella hankala tutkia tai torjua, jos rikollisella on käytössään sekä pankin että teleoperaattorin tunnisteet.

Toimitusjohtaja- ja laskutushuijaukset olivat alkuvuonna huijaustyypeistä ainoa, jossa estettyjen tai palautettujen maksujen osuus oli selvästi huonompi kuin läpimenneiden huijausten. Rikollisille meni 4,9 miljoonaa euroa ja pankit saivat torjuttua tai pysäytettyä 0,4 miljoonaa. Saxholmin mukaan rikollisille mennyt suuri rahamäärä johtuu muutamasta isosta huijaustapauksesta.

Mitä pitäisi tehdä, jotta huijausten määrä saataisiin laskuun? Suomen on ajettava EU-sääntelyyn somealustoja, hakukoneoperaattoreita ja netin kauppapaikkoja koskeva velvoite kitkeä huijauksia sekä osallistua rikosten uhreille maksettaviin korvauksiin. Velvollisuuden laiminlyönti on sanktioitava.

Pankkien käytössä olevia keinoja petosrikollisuuden torjuntaan on lisättävä lainsäädännön muutoksin. Esimerkiksi pankkien välistä tietojen vaihtoa digihuijausten, muiden talousrikosten, tietoverkkorikosten sekä rahanpesun torjumiseksi on edistettävä uudistamalla pankkisalaisuuteen ja tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä. Myös pankkien ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on tehostettava.

Kansallinen digihuijausten torjunnan ohjelma on käynnistettävä jatkuvalla rahoituksella. Mukaan ohjelmaan on saatava viranomaiset, pankit, operaattorit, netin kauppapaikat ja muut relevantit toimijat.

Tekoälyn tehokas hyödyntäminen on välttämätöntä digihuijausten torjunnassa.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan keinoja ja tietojenvaihtoa viranomaisten ja yritysten välillä on kehitettävä edelleen niin, että järjestäytyneen rikollisuuden integroituminen yhteiskunnan rakenteisiin pystytään estämään.

Kansalaisten digi- ja tekoälyosaamista on vahvistettava eri koulutusasteilla ja työelämässä. Tavoite edistää myös kansalaisten talousosaamista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)