Kevät tuo monille tullessaan ikävän seuralaisen, kun kevään merkkien lisäksi allergiaoireet tulevat esiin. Allergian oireita voi kuitenkin helpottaa monin eri keinoin. Siitepölyallergia alkaa haitata monia juuri näihin aikoihin vuodesta. Pihlajalinnan yleislääketieteen erikoislääkäri Kajsa Järvisen mukaan allergiakauden alkaminen vaihtelee vuosittain riippuen siitä, milloin lämpötila nousee ja kukinta alkaa.

– Tyypillisesti siitepölykausi alkaa maaliskuun puolen välin tienoilla. Alkukeväästä allergiaoireita aiheuttavat etenkin leppä ja pähkinäpensas. Joskus siitepölyä voi tulla myös eteläisemmästä Euroopasta ja siten esiintyä jo ennen täällä kukkivien lajien siitepölykautta, Järvinen kertoo tiedotteessa.

Siitepölykausi jatkuu vielä pitkään, sillä huhti-toukokuussa kukkii koivu ja kesällä muun muassa heinä ja pujo. Allergiakausi alkaa helpottaa Suomessa yleensä elo-syyskuun tienoilla.

Allergiaoireita on mahdollista helpottaa lääkkein ja jonkin verran myös omalla toiminnalla.

– Allergiaoireiden hoitoon on useita erilaisia lääkkeitä, kuten suun kautta otettavat antihistamiinit sekä allergian hoitoon tarkoitetut nenäsumutteet ja silmätipat. Allergialääkkeitä kannattaa alkaa syödä heti, kun huomaa oireilun alkavan. Esimerkiksi antihistamiinit tehoavat usein muutamassa tunnissa, Järvinen sanoo.

Jos siitepölyallergia on voimakas ja siihen tarvitsee useita eri lääkkeitä, kannattaa allergiakauteen valmistautua jo ennen oireiden alkua.

– Esimerkiksi kortisonia sisältävät nenäsumutteet alkavat tehota kunnolla vasta muutaman päivän kuluttua aloituksesta, ja ne vaativat säännöllistä käyttöä. Tällaisissa tapauksissa kannattaa seurata siitepölytiedotteita ja aloittaa allergialääkkeiden käyttö jo ennen oireiden alkua, jopa paria viikkoa etukäteen.

Järvisen mukaan lääkkeiden lisäksi myös omalla toiminnalla voi vaikuttaa oireiluun.

– Kannattaa miettiä esimerkiksi ulkoilun ajoitusta ja mahdollisuuksien mukaan välttää ulkoilua silloin, kun siitepölyä on selvästi paljon ilmassa. Esimerkiksi sateen jälkeen ulkona on usein helpompi hengittää. Siitepölyä voi myös tarttua vaatteisiin ja ihoon, joten vaatteiden vaihto tai suihkussa käynti ulkoilun jälkeen tai ennen nukkumaan menoa kannattaa.

Järvinen kertoo, että tarvittaessa voi kokeilla myös hengityssuojaimen käyttöä, jos ulkoilu on siitepölyn vuoksi muuten hankalaa. Myös nenähuuhtelukannu voi olla avuksi nenän tukkoisuuteen.

Tyypillisiä allergiaoireita ovat muun muassa nenän tukkoisuus ja vuotaminen, yskä ja silmäoireet. Aina ei ole helppoa erottaa, onko kyse juuri allergiasta.

– Allergia voi oireilla hyvin monin eri tavoin. Siitepölyallergiaan voi liittyä myös iho-oireita, joita ei aina heti hoksata allergiaoireiksi. Varsinkaan pienet lapset eivät välttämättä osaa kuvailla oloaan, jolloin allergia voi ilmetä myös yleisenä väsymyksenä tai kiukkuisuutena, Järvinen kertoo.

Jos lääkkeet eivät auta ja olo on jatkuvasti hankala läpi siitepölykauden, voi lääkärikäynti olla tarpeen.

– Jos oireet haittaavat arkea, eikä itsehoitolääkkeistä ole apua, kannattaa hakeutua lääkärin arvioon. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä muita allergialääkkeitä tai arvioida, onko kyse allergiasta vai kenties muusta oireilusta, Järvinen sanoo.

Hengenahdistusoireet on aina hyvä tutkia lääkärissä. Etenkin alle kouluikäisten lasten allergiaoireet tulisi arvioida lääkärissä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)