Viking Linen liikevaihto oli viime vuoden neljännellä kvartaalilla 112,6 miljoonaa euroa (109,5). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,6). Liiketulos oli 3,6 miljoonaa euroa (1,5).

Rahoitustuotot ja -kulut olivat 1,0 miljoonaa euroa (2,1). Tulos ennen veroja oli 4,5 miljoonaa euroa (3,7). Tulos verojen jälkeen oli 4,1 miljoonaa euroa (3,5).

Koko vuoden liikevaihto oli 480,9 miljoonaa euroa (480,2). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,4). Liiketulos oli 21,1 miljoonaa euroa (26,7). Rahoitustuotot ja -kulut olivat miinuksella 2,1 miljoonaa euroa (-6,9).

Tulos ennen veroja oli 18,9 miljoonaa euroa (19,8). Tulos verojen jälkeen oli 16,0 miljoonaa euroa (15,9). Investoinnit pääasiassa Gabriellaan ja Viking XPRS:iin olivat 19,6 miljoonaa euroa (24,6 miljoonaa euroa pääasiassa Viking Cinderellaan ja Birka Gotlandiin).

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan jakamaan osinkoa enintään euron osakkeelta, jaettuna kahteen erään niin, että 50 senttiä maksetaan toukokuussa ja toinen erä suunnitellaan maksettavan syyskuun aikana.

Hallitus arvioi, että vuoden tulos ennen veroja on samalla tasolla tai hieman parempi kuin viime vuonna. Merkittävää epävarmuutta aiheuttaa pitkäaikainen taloudellinen laskusuhdanne liikennealueella, mikä vaikuttaa yhä negatiivisesti asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen. Myös geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta erityisesti energian hintojen ja päästöoikeuksien osalta. Matkustajamarkkinoiden kehitystä on vaikea ennustaa ja ennustettavuus on rajallista.

– Vuosi käynnistyi rauhallisesti muun muassa välttämättömien telakointien vuoksi, jotka vaikuttivat kapasiteettiin. Toisella neljänneksellä kysyntä alkoi elpyä. Viileä ja epävakaa alkukesä vaimensi sesongin kehitystä, mutta heinäkuun lämpöaalto toi selvästi myönteisen käänteen. Kesäkausi kokonaisuudessaan eteni odotusten mukaisesti, ja matkustajamäärät pysyivät vahvalla tasolla, analysoi toimitusjohtaja Marcus Risberg.

– Syksyllä toteutimme kohdennettuja toimenpiteitä tuloksen turvaamiseksi keskittyen kustannusten sopeuttamiseen ja operatiivisen tehokkuuden parantamiseen. Nämä toimenpiteet osoittautuivat vaikuttaviksi, ja neljäs vuosineljännes kehittyi edellisvuotta paremmin. Yhä kilpaillummilla markkinoilla onnistuimme säilyttämään vakaat matkustajamäärät koko vuoden ajan. Rahtisegmentti kehittyi erittäin vahvasti, ja saavutimme vuoden aikana uuden rahtiennätyksen – selvä osoitus määrätietoisesta markkinatyöstä ja hyvästä operatiivisesta osaamisesta.

Konserni harjoitti vuoden aikana matkustaja- ja rahtiliikennettä viidellä kokonaan omistamallaan aluksella sekä yhdellä yhteisomisteisella aluksella Pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella.

Kokonaan omistettujen alusten matkustajamäärä oli 4 608 573 (4 646 676), mikä merkitsee pientä laskua edellisvuoteen nähden. Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennealueella oli 32,1 prosenttia (32,8 %). Risteilyliikenteessä Birka Gotlandin matkustajamäärä oli 570 513 (438 743 vertailukaudella 20.3.–31.12.2024), mikä kuvastaa pidempää liikennekautta ja hyvää kapasiteetin käyttöastetta.

Kehitys vaihteli liikennealueittain. Suomen–Ahvenanmaan–Ruotsin liikenteessä matkustajamäärä kasvoi, erityisesti Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä. Suomen–Viron liikenteessä volyymi pysyi lähes muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Telakoinnit ja reittimuutokset vaikuttavat vuosivertailuun. Risteilykysyntä päämarkkinoilla oli vaihtelevaa, mutta kansainvälinen matkustaminen kasvoi.

Viking Linen markkinaosuus Suomen–Ruotsin liikenteessä oli 59,8 prosenttia (59,8 %). Suomen–Viron liikenteessä markkinaosuus laski 24,3 prosenttiin (24,5 %), pääosin siksi, että Viking XPRS oli telakassa vuoden alussa.

Viking Linen rahtivolyymit kasvoivat neljäntenä vuonna peräkkäin. Viime vuonna kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä oli 139 484 (134 219), mikä on uusi ennätys. Konsernin rahtimarkkinaosuus arvioitiin olevan 19,4 prosenttia (17,8 %).

Kuljetettujen henkilöautojen markkinaosuus oli arviolta 27,8 prosenttia (28,9 %).

Matkustajatoiminnan tuotot laskivat 0,1 prosenttia ja olivat 427,4 miljoonaa euroa (427,7). Rahtitoiminnan tuotot kasvoivat 3,2 prosenttia ja olivat 51,6 miljoonaa euroa (49,7). Muut tuotot olivat 2,2 miljoonaa euroa (2,7). Myyntikate oli 379,5 miljoonaa euroa (377,7).

Käyttökulut kasvoivat 1,7 prosenttia ja olivat 328,6 miljoonaa euroa (323,0), josta päästöoikeuskulut olivat 4,5 miljoonaa euroa (3,1). Palkka- ja työsuhde-etuuksien kustannukset kasvoivat 2,8 prosenttia eli 3,4 miljoonaa euroa, pääosin siksi, että Viking Line miehitti Birka Gotlandin palveluhenkilöstöllä. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 1,1 prosenttia eli 2,2 miljoonaa euroa. Päästöoikeuksien kustannusten, väylämaksujen ja telakointien korjaus- ja ylläpitokustannusten nousu muodostavat suuren osan kasvusta. Muihin liiketoiminnan kuluihin sisältyy myös pandemia-aikana saatujen liikennetukien palautus 1,1 miljoonaa euroa.

Konsernin investoinnit olivat 19,6 miljoonaa euroa (24,6). Investoinnit olivat 4,1 prosenttia liikevaihdosta (5,1 %). Merkittävä osa investoinneista kohdistui Gabriellan ja Viking XPRS:n telakointeihin, mutta merkittävä osuus kohdistui myös päästöoikeuksien hankintaan, jotka kirjataan aineettomiksi hyödykkeiksi. Vertailuvuoden investoinnit olivat pääosin Viking Cinderellan telakointiin ja Birka Gotlandin hankintaan.

Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat vuoden lopussa 93,6 miljoonaa euroa (122,5). Konsernin luotto Viking Gracen rahoitukseen maksettiin kokonaan takaisin viime vuoden tammikuussa.

Omavaraisuusaste oli 55,8 prosenttia (54,0 %).

Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 47,6 miljoonaa euroa (55,8). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 57,8 miljoonaa euroa (49,0). Investointien nettorahavirta oli miinuksella 16,8 miljoonaa euroa (-21,7) ja rahoituksen nettorahavirta miinuksella 49,2 miljoonaa euroa (-56,7).

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2 441 (2 403), joista emoyhtiössä 2 000 (1 938). Maahenkilöstöä oli 456 (468) ja merihenkilöstöä 1 984 (1 935).

Kauden aikana Viking Line Abp:n yhden tytäryhtiön 305 (257) työntekijää vuokrattiin osakkuusyhtiö Gotland Alandia Cruises AB:lle, joka harjoittaa risteilyliikennettä Birka Gotland -aluksella. Viking Linen vuokraamat henkilöt olivat pääasiassa palveluhenkilöstöä. Vertailukaudella Viking Cinderella liputettiin Ruotsin lipusta Suomen lippuun.

Vuoden lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 2 730 (2 583) henkilöä, joista Suomessa asui 2 227 (2 056), Ruotsissa 373 (401), Virossa 129 (120) ja muissa maissa 1 (6).

Miesten osuus oli 56,8 prosenttia (57,9 %) ja naisten osuus 43,2 prosenttia (42,1 %). Naisten osuus esimiestehtävissä oli 28,9 prosenttia (25,7 %). Henkilöstön keski-ikä oli 44,5 vuotta (44,0).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)