Elinkeinoelämän keskusliitto kannustaa kansallisia ja EU:n päättäjiä jatkamaan sääntelyn sujuvoittamista ja päällekkäisen sääntelyn purkamista. EK ehdottaa 281 toimenpidettä, joilla yrityssääntelyä voitaisiin yksinkertaistaa ja sujuvoittaa EU:ssa ja Suomessa ilman sääntelyn keskeisistä tavoitteista pakittamista. Toimenpiteistä 141 on valmisteltu EK:n ja sen sisarjärjestöjen yhteistyönä kattojärjestö BusinessEuropen puitteissa. EK:n omat 140 toimenpidettä täydentävät järjestöjen yhteistä listaa.

– EU-tasolla on kuluvalla kaudella tartuttu sääntelyn sujuvoittamiseen, mutta kunnianhimon tasoa on edelleen varaa nostaa ja vauhtia lisätä. Sääntelyn sujuvoittaminen ei vaadi esimerkiksi ilmastotoimista pakittamista, vaan byrokratian perkaamista ja lisäsääntelystä pidättäytymistä, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.

Vuosi sitten aloittanut uusi EU-komissio on jo nyt esittänyt useita niin sanottuja omnibus-lainsäädäntöjä, joissa sääntelyä karsitaan nopealla lainsäädäntöprosessilla.

– Kun sääntelyä sujuvoitetaan, on huolehdittava myös päätöksenteon ennakoitavuudesta ja oikeusvarmuudesta. Omnibus-ehdotuksia tarvitaan edelleen lisää, mutta samalla on huolehdittava, että muissa säädöshankkeista ei samanaikaisesti lisätä sääntelytaakkaa. Käsittelyssä on lisäksi edelleen useita edellisen komission aikana annettuja ehdotuksia. EU:n puheenjohtajamaa Tanska on laskenut, että nämä johtaisivat jopa 80 miljardin euron hallinnollisen taakkaan yrityksille, sanoo EK:n Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja Juho Mäki-Lohiluoma.

EK katsoo, että lainsäädäntöä tulisi EU:ssa sujuvoittaa ainakin kolmella eri tavalla: tekemällä lisää omnibus-esityksiä, vetämällä pois käsittelyssä olevaa lainsäädäntöä ja panostamalla myös pidemmän aikavälin toimenpiteisiin, joilla poistetaan sisämarkkinaesteitä ja kehitetään sääntely-ympäristöä.

Yrityksiä koskevasta sääntelystä suuri osa on EU-taustaista, mutta paljon nykyistä enemmän voitaisiin tehdä myös kansallisesti.

– Jos sääntelyä halutaan kansallisesti todella sujuvoittaa, se vaatii poliittisen johdon vahvaa sitoutumista, priorisointia, laadukasta virkavalmistelua, riittävää päättäväisyyttä ja tavoitteen huomioista kaikissa säädöshankkeissa. Maan hallitukselta on löytynyt tällaista sitoutumista tietyissä teemoissa, mutta toisissa ei. Loppukauden aikana tässä on vielä mahdollisuus petrata. Hyvin olennaista on lisäksi, että Suomi tekee sääntelynpurkuehdotuksia EU-komission ja muiden jäsenmaiden suuntaan, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Sääntelyn sujuvoittamisen tulisi ulottua varsinaisen lainsäädännön lisäksi myös muihin normeihin.

– Sääntelytaakasta suuri osa tulee niin sanotuista alemman asteisista säädöksistä ja jopa valvontaviranomaisten käytännöistä. Näihin on monelta osin hankala puuttua poliittiselta tasolta, eli muutos vaatii valvontaviranomaisten proaktiivista otetta. Tästä näkyy myös merkkejä, mikä on todella hienoa, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)