Kolmannes suomalaisista on periaatteessa avoimia kasvispohjaiselle joululle. Neljännes taas haluaisi vähentää punaisen lihan käyttöä myös arkisesti ja 12 prosenttia raportoi välttävänsä punaista lihaa kokonaan. Varsinkin sukupuoli, koulutus ja asuinseutu vaikuttavat haluun syödä punaista lihaa ja välttää kinkkua jouluna.

Tiedot selviävät Eläinoikeusakatemia ry:n teettämästä kyselystä, jonka toteutti Norstat Finland.

Kinkutonta ja kasvispohjaista joulua oli valmis viettämään 31 prosenttia suomalaisista.

– Tämä kertoo ruokakulttuurin murroksesta. Yhä useampi on avoin kokeilemaan kasvisruokaa myös juhlapyhinä. Toisaalta kinkku ei edes ole kovin vanha jouluperinne, vaan yleistynyt vasta 1900-luvulla. Kasvispohjaiset laatikot sen sijaan ovat paljon vanhempaa perua, toteaa filosofi ja Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja Elisa Aaltola.

Noin 54 prosenttia suomalaisista syö kinkkua tai muuta punaista lihaa, eikä aio muuttaa kulutuskäyttäytymistään tulevaisuudessa. 25 prosenttia puolestaan raportoi aikovansa vähentää kinkun ja muun punaisen lihan syöntiä tulevaisuudessa. Punaisen lihan syömsien lopettamista sen sijaan harkitsi vain kaksi prosenttia vastaajista.

Niin sanottu ”fleksaaminen” kiinnostaakin ihmisiä kyselyn mukaan laajasti. Fleksaajat vähentävät lihankäyttöä huomattavastikin, mutta eivät luovu siitä täysin. Naiset suhtautuvat punaiseen lihaan huomattavasti kielteisemmin kuin miehet.

Miesten keskuudessa valmius kinkkuvapaaseen jouluun oli 23 prosentilla, naisten kohdalla taas 39 prosentilla. Sukupuoli vaikutti myös lihansyönnin lopettamiseen. Miehistä vain 7 prosenttia kertoi jättäneensä punaisen lihan kokonaan pois, kun taas naisten kohdalla luku oli yli kaksinkertainen eli 17 prosenttia.

Peräti 11 prosenttia miehistä kertoi aikovansa kuluttaa punaista lihaa tulevaisuudessa enemmän. Naisten kohdalla vastaava luku oli vain kolme prosenttia.

– Lihansyönti on osittain sukupuolittunut valinta, ja kyselymme vahvistaa tämän olevan totta myös Suomessa. Ilmiötä on selitetty erityisesti sillä, että naisten on kulttuurisesti hyväksyttävämpää suosia kasvisruokaa, toteaa Aaltola.

Koulutuksella oli sukupuoltakin suurempi vaikutus. Pelkän peruskoulun käyneistä vain kolme prosenttia kieltäytyi punaisesta lihasta, kun taas korkeakoulutettujen keskuudessa luku oli yli viisinkertainen eli 16 prosenttia. Mitä tuli punaisen lihan vähentämiseen, korkeakoulutetut olivat ammattikoulutuksen saaneisiin verrattuna kaksinkertaisesti kiinnostuneita. Heistä 33 prosenttia halusi rajoittaa punaisen lihan kulutustaan.

Ammattikoulun käyneistä 20 prosenttia oli valmiita viettämään joulua ilman kinkkua, kun taas korkeakoulutetuista 41 prosenttia suhtautui myönteisesti kinkkuvapaan joulun mahdollisuuteen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)