Yksi asia on ihan omassa mittaluokassaan, kun suomalaiset kertovat, mistä heidän unelmiensa joulu koostuu. Peräti 78 prosentille tärkeintä on yhteinen aika perheen ja läheisten kanssa, selviää Nordean tutkimuksesta. Eroja löytyi muun muassa suhtautumisessa joulusaunaan ja perinteisiin jouluruokiin. Tänä vuonna lahjoihin ja muuhun joulunviettoon aiotaan kuluttaa keskimäärin 525 euroa, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna.

Lähes 80 prosenttia suomalaisista sanoo, että unelmien joulussa ylivoimaisesti tärkeintä ovat perhe ja läheiset. Tämä selviää Nordean perinteisestä joulubudjettikyselyssä, jossa ensimmäistä kertaa kysyttiin, mistä unelmien joulu koostuu.

Kaksi seuraavaksi tärkeintä asiaa ovat perinteiset jouluruoat (42 %) ja joulun viettäminen kotona (35 %). Myös valkoinen, luminen joulu (22 %) ja joulusauna (21 %) erottuivat joukosta. Sen sijaan joulukuvastoon yleensä kuuluvat joulupukki (3 %) ja runsas lahjojen määrä (2 %) ovat tärkeyslistan häntäpäässä. Tähän vaikuttaa toki varmasti se, että tutkimukseen vastasi vain täysikäiset suomalaiset.

Kun vastaajia pyydettiin valitsemaan unelmien joulun vaihtoehdoista tärkeimmistä tärkein, valitsi 69 prosenttia perheen ja läheiset. Kaikki muut vaihtoehdot saivat äänistä vain muutamia prosentteja.

– Suomalaisten unelmien joulu, eli yhteinen aika perheen ja läheisten kanssa, yhdistää vastaajia iästä, asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta. Lahjat sen sijaan eivät kuulu unelmien jouluun. Muidenkaan tutkimusten, kuten Nordean Unelmaindeksin, mukaan tavarat eivät juuri lisää ihmisten onnellisuuden tunnetta, sanoo Nordean kehitysjohtaja Tanja Eronen tiedotteessa.

Suomalaisten unelmien joulun toiseksi tärkein asia, eli perinteiset jouluruoat, jakavat mielipiteitä asuinpaikan mukaan: pääkaupunkiseudulla perinteiset jouluruoat eivät ole niin tärkeitä kuin maaseudulla (38 % vs. 53 %).

Sukupuolen perusteella isoin ero löytyy suhtautumisesta joulusaunaan ja joulumusiikkiin. Joulusauna on tärkeämpi miehille kuin naisille (24 % vs. 17 %), kun taas joulumusiikki on naisille selkeästi miehiä tärkeämpää (18 % vs. 9 %).

Eri ikäisiä unelmien joulussa puolestaan jakaa erityisesti luminen maisema: se on erityisen tärkeä 18−34-vuotiaille (31 %) ja vähiten tärkeä 50−79-vuotiaille (15 %). Koti joulunviettopaikkana on selvästi tärkeämpi 65−79-vuotiaille kuin muille ikäryhmille (42 % vs. 31−36 %).

Tänä vuonna suomalaisten joulubudjetti on keskimäärin 525 euroa. Joululahjoihin aiotaan käyttää tänä jouluna keskimäärin 316 euroa ja muuhun joulunviettoon lahjoja lukuun ottamatta keskimäärin 209 euroa. Peräti 78 prosenttia ostaa joululahjat säännöllisillä tuloillaan. Myös säästöjen käyttäminen (28 %) on yleistä.

– Joululahjoihin käytettäväksi aiottu summa on pienempi kuin neljänä edellisenä vuonna, joten joulubudjetistammekin näkyy, että kuluttajien varovaisuus jatkuu. Yleisesti ottaen pieniä viitteitä kulutuksen piristymisessä kuitenkin näkyy, ja esimerkiksi korttidatamme perusteella Black Weekillä käytettiin rahaa hieman vuodentakaista enemmän, Eronen kertoo.

Suomalaisten lahjavalinnat ovat pysyneet lähes muuttumattomina vuodesta toiseen. Suklaa ja makeiset ovat edelleen suosituimpia ja niiden rinnalla kärkisijoilla ovat vaatteet, lahjakortit, lelut, kirjat ja raha.

Yhä useampi on valmis antamaan lahjaksi käytettyjä tavaroita. Kolmasosa suomalaisista voisi kuvitella antavansa käytetyn tuotteen lahjaksi (+6 % vs. 2024) ja enää vajaa kolmannes torjuu ajatuksen kokonaan (-7 % vs. 2024). Nuoret suhtautuvat käytettyjen lahjojen antamiseen selvästi vanhempia ikäryhmiä myönteisemmin.

Kyselyn Nordealle toteutti Kantar Finland internetpaneelissa 19.–26. marraskuuta ja siihen vastasi 1 077 18–79-vuotiasta suomalaista. Vastaukset on painotettu haastateltavan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka huomioiden. 95 prosentin virhemarginaali tuhannen hengen kyselyssä on vastauksesta riippuen 1,5−3 prosenttia suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)