Väärät valinnat, epäesteettinen lopputulos, remonttivirheet ja väärinymmärrykset ovat syitä suomalaisten tyytymättömyyteen remonttien lopputuloksissa. Näin voi tiivistää Stark Suomen teettämän Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2025 -kyselyn vastaukset siihen, mikä remontissa on kaduttanut.

Epäonnistuneista remonteista on kyselyn mukaan kokemusta noin joka kymmenennellä suomalaisella. Joukossa on niin itse tehtyjä kuin ammattilaisilla teetettyjä projekteja. Kyselyn mukaan yleisin syy (48 %) epäonnistumiseen on ollut oma remonttivirhe. Lähes joka neljäs (25 %) remontissa epäonnistunut kokee syyksi sen, ettei lopputulos miellytä, vaikka työ itsessään onnistui.

Kyselyn avoimista vastauksista käy ilmi, että suurin pettymys remontin jälkeen on tullut materiaalien valinnoista ja väreistä, jotka on koettu remontin valmistumisen jälkeen vääränlaisiksi: “Valitsin vääränväriset pöytätasot keittiöön.”

– Tässä korostuu remontin suunnittelun tärkeys ihan alusta asti lähtien eli ulkonäöstä ja tyylistä materiaalivalintoihin, materiaalien käyttöikään ja kestävyyteen, huollettavuuteen ja ylläpitoon. Valintoihin saa apua ja tukea ammattilaiselta, joten sitä kannattaa hyödyntää. Harmitus töiden valmistumisen jälkeen on vältettävissä, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi muistuttaa tiedotteessa.

Väärien rakennusmateriaalien valinta on kyselyn mukaan kolmanneksi yleisin remontin pieleen menemisen tai tyytymättömyyden aiheuttanut tekijä: “Kylpyhuoneen lattiamaali, ei kestänytkään toimitulla tavalla, vaan on lähtenyt halkeilemaan.”

– Materiaaleja valitessa on tärkeä miettiä ulkonäön lisäksi käyttötarkoitusta ja -kohdetta; soveltuvatko ne tilaan ja käyttöön, mihin niitä on ajateltu. Kannattaa myös pohtia millaiseen kulutukseen materiaalit ja pinnat joutuvat, jos perheessä on esimerkiksi lemmikkejä tai jälkikasvua”, Päiväniemi toteaa.

Aloittelijan virheitä ja väärin ymmärrettyjä ohjeita

Myös taitojen puute ja osaamattomuus ovat aiheuttaneet remonttien epäonnistumisia, mutta suomalaiset suhtautuvat mokiin varsin sallivasti ja realiteetit huomioiden. Yksi mainitsee aloittelijan virheet, jotka voi aina tehdä uusiksi. Toinen toteaa, että yli satavuotiasta kohdetta remontoidessa ei anna päädytä haluttuun lopputulemaan.

– Tekemällä ja kokeilemalla oppii, joten tietty sallivuus omille mokille on ihan terve suhtautuminen, kunhan oikeassa kohtaa hoksaa kääntyä ammattilaisen puoleen, Päiväniemi pohtii.

Ammattilaisten tekemistä mokista vastaajat mainitsivat muun muassa aikataulun pitämättömyyden ja väärin ymmärretyt ohjeet eli viestinnälliset haasteet.

Kyselyn mukaan budjetin ylittyminen on yleisin remonttipelko tai -huoli – tätä pelkää viidesosa itse remontoidessa ja yli puolet (56 %) ammattilaisella teettäessä. Sen sijaan vain vajaa kymmenesosa epäonnisen remontin kokeneista kertoi tämän olleen pieleenmenon syy.

Stark Suomen teettämä Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2025 -kysely toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa tammikuussa. Siinä selvitettiin tuhannelta 18–76-vuotiaalta suomalaiselta remonttitarpeista, mielipiteitä remonttitöistä ja rakentamissuunnitelmistaan. Otanta on kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)