Sähkön vähittäismyyntisopimusten jakauma pysyi viime vuonna lähes samana kuin vuonna 2023. Pörssisähkösopimusten osuus kasvoi hieman, toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrä laski lievästi ja määräaikaisten sopimusten osuus pysyi ennallaan.

Pörssisähkösopimusten osuus oli vuoden lopussa noin 33 prosenttia kaikista sopimuksista. Osuus nousi edellisvuodesta kaksi prosenttiyksikköä, mikä kertoo pörssisähkösopimusten nopean kasvun nyt taittuneen. Vielä vuonna 2021 pörssisähkösopimusten osuus oli alle kymmenen prosenttia, joten kahdessa vuodessa osuus kolminkertaistui. Nopean kasvun tasaannuttua pörssisähkö on vakiinnuttanut asemansa osaksi kuluttajien sopimusvalintoja. Pörssisähkössä kuluttaja kantaa hintavaihtelun riskin, mutta jos hän pystyy ohjaamaan kulutustaan edullisille tunneille, sopimus on yleensä edullisin vaihtoehto.

Määräaikaisten sopimusten osuus oli noin 45 prosenttia, eli yhtä suuri kuin edellisvuonna. Osuus on edelleen pienempi kuin vuonna 2021, jolloin se oli noin 54 prosenttia. Määräaikaisten sopimusten suosio pysyi ennallaan, vaikka markkinahinnat tasaantuivat vuoden 2023 korkeiden hintojen jälkeen. Monelle kuluttajalle vakaa sähkön hinta on tärkeä tekijä uutta sähkösopimusta valitessa.

Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuus laski viime vuonna noin 22 prosenttiin. Osuus on pienentynyt kymmenessä vuodessa huomattavasti: vuonna 2015 se oli lähes 58 prosenttia. Vuosittain jatkunut lasku on ollut viime vuosina erityisen nopeaa. Kuluttajat ovat siirtyneet enenevissä määrin määräaikaisiin sopimuksiin tai pörssisähköön.

Sähkösopimusten tarjonta laajeni viime vuonna. Hybridituotteet yhdistävät esimerkiksi pörssisähköön sidottuja ja kiinteähintaisia osuuksia samaan sopimukseen. Markkinoilla on myös tarjolla muun muassa toistaiseksi voimassa olevia pörssisähkösopimuksia, joissa kuluttajalla on mahdollisuus kiinnittää energian hinta osaksi aikaa, esimerkiksi talvikuukausien ajaksi. Sopimustyyppien monipuolistuminen tarjoaa kuluttajille enemmän valinnanvaraa hinnan ennustettavuuden ja markkinasidonnaisuuden välillä.

Sähkönmyyjää vaihtoi viime vuonna noin 15 prosenttia kotitalouksista. Vaihtoaktiivisuus on pysynyt saman tasoisena useamman vuoden. Pienet yrityskäyttäjät vaihtoivat myyjää hieman aiempaa vuotta aktiivisemmin ja kokonaisvaihtoaktiivisuus nousi 14,8 prosenttiin.

Viime vuonna jo 101 600 kotitaloutta oli liittänyt omaa pientuotantoaan sähköverkkoon – määrä kasvoi aiemmasta vuodesta 10,7 prosenttiyksikköä. Kun mukaan lasketaan myös pienet yritykset, pientuotantoasiakkaiden määrä kasvoi vuodessa 11,5 prosenttiyksikköä. Sähkön pientuotantokapasiteetti nousi 18,6 prosenttia reiluun 1 200 megawattiin. Pääosa pientuotannosta on katoille asennettua aurinkosähköä.

Sähköverkkoon oli vuoden lopussa liittynyt 280 energiayhteisöä, joissa oli kaikkiaan 3 300 eri käyttöpaikkaa. Energiayhteisöjen, esimerkiksi aurinkosähköä tuottavien taloyhtiöiden, määrää seurattiin viime vuonna ensimmäisen kerran.

Suomen vähittäismarkkinoilla toimi viime vuoden lopulla 49 sähkönmyyjää, vuoden mittaan viisi myyjää lopetti ja yksi uusi aloitti toimintansa. Kuudella myyjällä oli yli viiden prosentin markkinaosuus, ja kolmen suurimman myyjän yhteenlaskettu markkinaosuus kattoi 46 prosenttia asiakkaista. Sähköä myytiin yhteensä 3,7 miljoonalle pienasiakkaalle, joista 3,3 miljoonaa oli kotitalouksia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)