Metsähallituksen Luontopalvelut pystyi toteuttamaan luontokadon torjuntaa hallinnoimillaan luonnonsuojelualueilla pääosin suunnitellusti viime vuonna. Tavoitteet olivat tiukentuneen taloustilanteen takia viime vuonna huomattavasti edellisvuotta pienemmät. Luonnon tilaa parannettiin viime vuonna soilla, metsissä, virtaavissa vesissä, merellä ja perinneympäristöissä.

Viime vuonna Metsähallituksen Luontopalvelut palautti soita luonnontilaan valtion hallinnoimilla luonnonsuojelualueilla yhteensä tuhat hehtaaria. Työtä rahoitettiin ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta, jonka tavoitteena on torjua luontokatoa Suomessa.

– Kansallispuistoissa ja muilla valtion suojelualueilla on jäljellä vielä noin 40 000 hehtaaria aikoinaan ojitettua suota. Meillä on pitkä kokemus ja myös tieteellistä näyttöä, että suoluonnon tilaa ja sitä kautta luontokadon torjuntaa voidaan tehdä tukkimalla ojia. Pitkän ajan seurantatiedot osoittavat, että ennallistaminen parantaa suoluontotyyppien tilaa ja edustavuutta sekä vahvistaa soiden putkilokasvi-, sammal-, hyönteis- ja lintupopulaatioita. Enemmänkin voisimme tehdä resurssien niin salliessa, ennallistamisesta vastaava palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo tiedotteessa.

Suojelualueiden soiden tilaa pystytään parantamaan myös ohjaamalla vesiä soille suojelualueiden ulkopuolelta. Menetelmä torjuu luontokatoa soiden ojittamattomilla osilla, jotka kuitenkin kärsivät ympäröivistä ojituksista. Ojitukset voivat ohjata vesiä ohi suon, jolle vedet luonnollisesti olisivat tulleet ilman ojituksia. Vesiä ohjattiin suojelualueilla sijaitseville soille viime vuonna 11 kohteella.

– Tähän työhön tarvitsemme muiden maanomistajien apua. Meille voi ilmoittautua, jos omien maiden lähellä on suojeltua suota ja haluaa osallistua luontokadon torjuntaan. Suojelualueiden tehtävänä on turvata Suomen luonnon tilaa, siksi luontokadon torjunta kohteillamme on tehokas ja helppo keino toteuttaa nyt suunnitteilla olevaa kansallista ennallistamissuunnitelmaa, Kareksela sanoo.

Perinnebiotooppien (esimerkiksi niityt, kedot ja metsälaitumet) kunnostusta Metsähallituksen Luontopalvelujen vastuukohteilla toteutettiin Helmi-elinympäristöohjelmassa 2024 aikana noin 190 hehtaarilla. Pinta-ala on vain kolmannes edellisen vuoden kunnostusalasta. Kaikkiaan Luontopalvelujen vastuukohteilla oli vuonna 2024 hoidon piirissä noin 6 700 hehtaaria perinnebiotooppeja ja muita luonnon monimuotoisuutta tukevia luonnonlaitumia.

– Yhteistyökumppaneidemme toteuttamassa laidunnuksessa on tästä alasta ylivoimaisesti suurin ala. Vain muutamia prosentteja hoidetaan muulla tavoin, esimerkiksi niittämällä. Laiduneläinten saaminen kohteille on hankaloitunut. Valtion mailla hoidettu perinnebiotooppiala laski vuoden 2024 aikana noin 400 hehtaarilla verrattuna aiempaan vuoteen ja tähän saakka jatkunut hyvä kehitys perinnebiotooppien hoitoaloissa on kääntynyt huomattavaan laskuun. Hoidon loppuminen uhkaa nyt monia pitkään hoidettuja, ja jopa maamme hienoimpia ja arvokkaimpia perinnebiotooppikohteita. Luonnon monimuotoisuuden eteen vuosikausia tehtyä työtä ollaan nyt valitettavasti menettämässä. Tilanne tulee haastamaan luontokadon pysäyttämisen tavoitteita maassamme, perinnebiotoopeista vastaava palveluomistaja Katja Raatikainen Metsähallituksen Luontopalveluista toteaa.

Taustalla vaikuttavat etenkin perinnebiotoppien hoitoon liittyvän maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän tulkintamuutokset ja hankaluus erilaisten rahoitusmekanismien yhteensovittamisessa. Nämä heikentävät laidunnuksen jatkuvuutta sekä hankaloittavat laatua ylläpitäviä hoitotoimia ja uusien kohteiden kunnostusta. Myös metsäkatoasetukseen liittyvät epävarmuudet viivästyttivät perinnebiotooppikohteiden kunnostusta ja hoitoa 2024 aikana.

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti soita yhteensä tuhat hehtaaria. Soita parannettiin luonnontilaan esimerkiksi Hossan kansallispuistossa, Vorlokin alueella Hyrynsalmella, Kauhannevan- Pohjankankaan kansallispuistossa Kauhajoella sekä Repoveden kansallispuistossa Kouvolassa.

Suojelluissa metsissä luontokatoa torjuttiin tekemällä ennallistamispolttoja. Poltot parantavat uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Tavoitteena oli tehdä polttoja sadan hehtaarin alalta, 53 hehtaaria toteutui. Lapin osalta vuodelle 2024 suunnitellut ennallistamispoltot siirtyivät tälle vuodelle. Ennallistamispolttoja tehtiin viime vuonna esimerkiksi Nuuksion ja Seitsemisen kansallispuistoissa.

Perinneympäristöjä hoidettiin noin 400 kohteella. Käytännön työ on laidunnusta ja niittoa sekä avoimuutta ylläpitäviä raivauksia: näin niittyjen uhanalaiset lajit saavat kasvutilaa. Perinneympäristöjen hoito vaatii laiduntavia eläimiä, joiden saaminen Luontopalvelujen kohteille on ollut aiempaa vaikeampaa tukirahoituksen muutosten takia.

Virtavesiä kunnostettiin yhteensä 13,2 kilometriä. Kunnostuksilla on tarkoitus esimerkiksi muokata uittoväylinä toimineita, ruopattuja ojia lähemmäksi alkuperäistä tilaa. Toimet lisäävät lajeja vesistössä ja parantavat virtaavien vesien tilaa. Kunnostuksia tehtiin esimerkiksi Repoveden kansallispuistossa ja Äänekosken Ruuhipurolla.

Meriluonnon ennallistaminen keskittyi tänä vuonna avainlajeihin, kuten näkinpartaisiin ja meriajokkaaseen. Näkinpartaisia istutettiin Tammisaaren saaristossa, ja meriajokasta istutettiin Helsingin Hevosenkenkälahteen sekä Sandönin ja Bussön saarien edustoille Saaristomerellä. Tämän lisäksi laadittiin neljä suunnitelmaa fladojen ennallistamiseksi, joilla palautetaan niiden luonnollinen vedenvaihto ympäröivän meren kanssa. Nämä toimenpiteet toteutetaan vuonna 2025.

Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla ihmistoiminnan takia heikentyneellä, vahingoittuneella tai tuhoutuneella kohteella pyritään käynnistämään ja nopeuttamaan palautumista kohti luonnontilaa.

Ekosysteemin ominaispiirteet ja ekologiset prosessit palautuvat luonnontilaisen kaltaisiksi nopeammin ennallistamalla kuin pelkästään hitaiden luontaisten prosessien kautta.

Mitä hyötyä ennallistamisesta on ja mitä se maksaa? Toimenpiteet parantavat heikentyneiden luontotyyppien tilaa ja niillä elävien lajien elinolosuhteita. Lisäksi ennallistamisella on työllistävä vaikutus mm. koneyrittäjille. Parantuneet marjasadot ja kalakannat taas lisäävät alueen virkistyskäytön mahdollisuuksia.

Ennallistamisen kustannukset vaihtelevat paljon työlajeittain ja -kohteittain. Suon ennallistaminen ojat täyttämällä maksaa 800 euroa hehtaarilta, metsän ennallistamispoltto 10 000 euroa per kohde, perinnebiotooppien peruskunnostus 2 500 euroa hehtaarilta ja purokunnostus 15 000 euroa kilometriltä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)