Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat 20 vuodessa laskeneet noin 40 prosenttia, kun taas kuluttajahinnat yleisesti ovat nousseet noin 46 prosenttia. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta kuluttajahintaindeksistä. Indeksissä tarkastellaan kuluttajahintojen kehitystä vuoden 2005 alusta vuoden 2024 loppuun.

Itsehoitolääkkeiden hintakehitys on 20 vuoden tarkastelujaksolla ollut muihin kuluttajahintoihin nähden erittäin maltillista. Itsehoitolääkkeiden vähittäishinnat ovat tarkastelujaksolla nousseet vain noin kahdeksan prosenttia.

Samaan aikaan esimerkiksi ruoka on kallistunut 58 prosenttia ja taksikyytien hinta on lähes kaksinkertaistunut (+93 %). Taksihinnat lähtivät jyrkkään nousuun heinäkuun 2018 jälkeen, jolloin tuli voimaan taksiuudistus ja hinnoittelu vapautettiin.

Suomessa reseptilääkkeiden hinnat ovat täysin säänneltyjä ja hinnat määräytyvät valtioneuvoston asettaman lääketaksan mukaisesti. Apteekit eivät voi vaikuttaa niihin millään tavalla. Voimakkain lasku reseptilääkkeiden kuluttajahintoihin alkoi vuoden 2009 jälkeen, kun Suomessa otettiin käyttöön apteekkien lääkevaihtoa täydentävä lääkkeiden viitehintajärjestelmä.

Lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän tarkoituksena on hillitä sekä yhteiskunnan että lääkkeiden käyttäjien lääkemenoja.

– Tilastokeskuksen hintakehitysdata osoittaa, että kuluttaja todella hyötyy lääkkeiden hintojen sääntelystä, Apteekkariliiton puheenjohtaja, apteekkari Risto Holma toteaa tiedotteessa.

Reseptilääketaksan muutokset ovat käytännössä tarkoittaneet apteekkeihin kohdistuvia, suoria leikkauksia.

– Reseptilääkemyynti on muuttunut jo monille apteekeille kannattamattomaksi, jonka vuoksi itsehoitolääkkeillä on aiempaa suurempi merkitys apteekkien taloudelle. Apteekkien taloutta ovat kiristäneet myös useiden menekkilääkkeiden hintojen lasku patenttien päätyttyä sekä viime vuosien raju kustannusten kasvu, Holma muistuttaa.

Apteekkeihin on 2000-luvulla kohdistunut useita leikkauksia ja monien apteekkien talous on heikentynyt merkittävästi. Myös nykyhallitus on kohdistamassa apteekkeihin uusia leikkauksia ja laajentamassa itsehoitolääkkeiden myyntiä apteekkien ulkopuolelle.

– Päättäjät ovat vaikeiden ratkaisujen edessä. Talouden haasteita on ratkottava ja kansalaisten ja yhteiskunnan lääkekuluja hillittävä, mutta samaan aikaan on huolehdittava siitä, että reseptilääkkeitä ja apteekkipalveluita saa jatkossakin tasavertaisesti kaikkialla Suomessa, myös harvaanasutuilla alueilla. Hallitusohjelmassakin luvataan turvata laadukkaat ja turvalliset apteekkipalvelut koko Suomessa. Nyt tuota lupausta todella testataan, Holma toteaa.

Apteekkariliitto kiirehtii apteekkitalouden kokonaisuudistusta ja muun muassa apteekkiverolain muuttamista siten, että apteekkivero perustuisi lääkemyynnin liikevaihdon sijaan lääkemyynnin myyntikatteeseen.

Apteekit eivät voi vaikuttaa reseptilääkkeen hintaan, vaan hinnat määräytyvät valtion lääketaksan mukaan lääkkeen tukkuhinnan perusteella. Reseptilääkkeet maksavat siten saman verran kaikissa Suomen apteekeissa ja apteekkien verkkopalveluissa.

Apteekit voivat myydä osaa itsehoitolääkkeistä lääketaksan mukaista enimmäishintaa halvemmalla tinkimällä omasta katteestaan, jonka vuoksi niiden hinnat voivat vaihdella apteekeittain.

Apteekin osuus lääkemyynnistä on keskimäärin 18 prosenttia. Tästä osuudesta maksetaan kaikki apteekin kulut, joista palkkakulut muodostavat liki 60 prosenttia.

Progressiivisen apteekkiveron vuoksi suurelle apteekille jää samasta lääkkeestä vähemmän katetta kuin pienelle. Apteekin katteeseen vaikuttaa myös lääkkeen hinta. Kalliissa lääkkeissä apteekin osuus jää jopa alle yhteen prosenttiin.

Tilastokeskuksen Apteekkariliitolle kahdesti vuodessa toimittamassa aineistossa seurataan, lääkkeiden, elintarvikkeiden ja taksimatkojen kuluttajahintojen kehitystä. Elintarvikkeissa on mukana alkoholittomat juomat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)