Suomessa oli viime vuonna enemmän elinluovuttajia, 156, kuin koskaan aikaisemmin. Elinluovuttajien määrä väkilukuun suhteutettuna oli Suomessa Pohjoismaiden suurin. Siirrettävistä elimistä on silti jatkuvasti pula. Kaikille uusi siirtoelin ei ehdi ajoissa.

Pohjoismaista Suomessa oli väkilukuun suhteutettuna eniten elinluovuttajia: 27,7 miljoonaa ihmistä kohden. Ruotsissa vastaava luku oli 22, Norjassa 18,8 ja Tanskassa 19,2.

Vuoden aikana tehtiin 449 elinsiirtoa. Munuaisensiirtoja tehtiin 314, maksansiirtoja 76, sydämensiirtoja 18, keuhkonsiirtoja 17 ja haimansiirtoja 22. Lisäksi tehtiin yksi leikkaus, jossa siirrettiin sydän ja keuhkot. Meilahdessa tehtiin myös Suomen ensimmäinen kädensiirto. Elinsiirtojen määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2023 vaikka elinluovuttajia olikin enemmän. Vuonna 2023 tehtiin 475 elinsiirtoa.

Elinluovuttajia ovat ihmiset, jotka ovat kuolemansa jälkeen luovuttaneet elimensä toisen ihmisen sairauden tai vamman hoitoon. Usea elinluovuttajista on monielinluovuttajia, ja yksi luovuttaja voikin pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Suurin osa elinsiirroista tehdään edelleen aivokuolleilta elinluovuttajilta saaduilla elimillä.

Ennätysvuodesta huolimatta elinsiirtojen tarve on edelleen suuri. Oman tahdon ilmaisu on yhä tärkeää, vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, ellei ole sitä erikseen kieltänyt. Terveydenhuollossa pyritään aina selvittämään mahdollisen luovuttajan tahto, ja siksi jokaisen kannattaa ilmaista tahtonsa selkeästi.

Tiedossa oleva tahto pelastaa ihmishenkiä, sillä se sujuvoittaa ja nopeuttaa elinluovutusta.

– Tahdon ilmaisun voi suorittaa vaivattomasti usealla eri tavalla. Paperinen elinluovutuskortti kertoo tahdon selkeästi paitsi terveydenhuollon ammattilaisille, myös läheisille. Oman tahtonsa voi kirjata myös OmaKantaan tai lataamalla elinluovutuskortin mobiilisovelluksena puhelimeensa, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa tiedotteessa.

Elinluovutustahdosta kannattaa myös keskustella ajoissa läheistensä kanssa.

Myös elävä ihminen voi toimia elinluovuttajana. Elävältä luovuttajalta saadun munuaissiirteen ennuste on parempi kuin aivokuolleelta luovuttajalta saadun siirteen. Munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta tehtiin viime vuonna 43. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa sitä tarvitsevalle. Suurin osa luovuttajista on edelleen perheenjäseniä, mutta tuntemattomalle munuaisensa luovuttavien määrä on lisääntynyt.

– Elinsiirto muuttaa saajansa elämän usein dramaattisesti. Elinsiirron saaneen vointi paranee merkittävästi. Siirre voi toimia jopa useita vuosikymmeniä ja antaa elinsiirron saajalle mahdollisuuden toteuttaa haaveitaan ja elää normaalia elämää, opiskella, käydä työssä ja perustaa perheen, Inomaa lisää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)