Suun alueen kemiallisesti aktivoituvan tuntoaistin eli kemotunnon herkkyys vaikuttaa tiettyjen elintarvikkeiden, kuten chilikastikkeen ja alkoholijuomien, miellyttävyyden kokemukseen ja kulutukseen.

Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöskirjaprojektissa tutkittiin kemotuntoherkkyyttä, kemotunto-ominaisuuksien tunnistamiskykyä ja yksilöllisyyttä selittäviä taustatekijöitä. Erityisesti tutkimuksessa keskityttiin kemotuntoherkkyyden yhteyteen elintarvikkeiden kulutuksessa, mieltymyksissä ja ruokailutottumuksissa.

ETM, väitöskirjatutkija Sulo Roukan väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että kemotuntoherkkyys on yhteydessä makuherkkyyteen sekä erilaisten elintarvikkeiden kulutukseen ja miellyttävyyteen.

Tutkimukseen osallistui 205 vapaaehtoista. He arvioivat aistilaboratoriossa nestemäisten kemotuntonäytteiden, kuten kapsaisiinin, mentolin ja alumiiniammoniumsulfaatin, voimakkuutta ja kertoivat, minkä aistimuksen havaitsivat näytteestä. Lisäksi osallistujilta kerättiin tietoa heidän ruokakäyttäytymisestään ja mahdollisista selittävistä taustatekijöistä.

Uuden kemotuntomittarin avulla yksilöt voidaan luokitella herkkyysryhmiin. Tuloksista havaittiin esimerkiksi matalamman kemotuntoherkkyyden olevan yhteydessä suurempaan chilikastikkeen ja väkevien alkoholijuomien kulutukseen. Viilentävyyden kokemisen havaittiin olevan yhteydessä suolaisten ruokien miellyttävyyden ja kulutuksen kokemiseen.

– Väitöskirjani tutkimustuloksista ilmeni, että herkät yksilöt suosivat ruokailutottumuksissaan muita useammin esimerkiksi ketsupin käyttöä ruoissa tai maidon lisäämistä kahviin. Tämä voi olla viite ruoan voimakkaiden kemotunto-ominaisuuksien peittämisestä, kertoo Roukka tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös sukupuolten välisiä eroja. Naiset esimerkiksi kokivat miehiä herkemmin kapsaisiinin aiheuttaman polttavuuden. Alustavat löydökset viittaavat siihen, että erityisesti miehillä kemotuntoherkkyys saattaa olla yhteydessä rasvaisten, makeiden ja suolaisten ruokien sekä alkoholijuomien kuluttamiseen. Tämän todentaminen vaatii Roukan mukaan kuitenkin jatkotutkimusta.

Tulokset ovat merkittäviä, sillä kemotunto on tärkeä osa ruoan kokemista ja sitä tutkittu vähemmän kuin maku- ja hajuaistia. Kansanterveyden näkökulmasta yksilöllisyyden ymmärtäminen ruokakäyttäytymisessä on tärkeää erityisesti ruokaan ja ravitsemukseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

– Kun ymmärrämme ruoan moniaistista kokemista paremmin, voidaan tulevaisuudessa kehittää parempia elintarvikkeita ja aterioita huomioiden erilaiset yksilöt. Kemotunnon roolin ymmärtäminen voi edistää esimerkiksi maittavampien ja terveellisempien kasviproteiinivalmisteiden kehittämistä. Lisäksi kemotuntoon liittyvät tutkimukset voivat myös tarjota uutta tietoa esimerkiksi alkoholismin kehittymisestä, maalailee Roukka.

Tutkimus on osa monitieteellistä FoodTaste Finland -ohjelmaa, jonka keskiössä on ruoan moniaistinen kokeminen. Tätä työtä rahoittavat Suomen Akatemia, Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja Helsingin yliopiston tutkijakoulu.

Roukka väittelee 24. tammikuuta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Insights into oral chemesthetic perception – A focus on food-related behavior. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)