Mitä tilalle ratikan vastustajat, kysyy Matti Oskari Saarinen (TS 23.11.) Kysyjä mainitsee, että olisi rehellistä äänestäjille, jos ratikan vastustajilla olisi uskottavia vaihtoehtoja. Vastustajilla on vaihtoehto olemassa jo – Föli, jota ilman ei ratikkakaupunkikaan voi toimia.

Tanskalaiset kaupungit ovat eri ilmastovyöhykkeellä, jatkuvan merellisen talven vaikutusalueella, jossa lumi ja jäätalvet eivät juuri kiskoliikennettä häiritse. Ranskan Rennes metroineen on kaukaa haettu esimerkki. Vaikka viimeiset talvet ovat Turussa olleet lumiköyhiä, ei se tarkoita sitä, että näin jatkuu. Talvikelejä on riittänyt ja nastarenkaat välttämättömiä suurimmalle osaa autoilijoita.

Saarinen mainitsee ratikkalinjojen jatkuvan myöhemmin naapurikuntiin. Hirvensaloon ja Runosmäkeen, eivätkös molemmat kuulu Turun kaupunkiin. Olisin ymmärtänyt vihjeen, jos Raisio ja Kaarina olisivat kuuluneet ratikan haamusuunnitelmiin, ja myöhemmin Naantali olisi päässyt mukaan.

Joukkoliikenne on verkosto, jossa linjoja vaihdetaan keskustassa, ilman fölibusseja me emme selviä, vaikka ratikka saataisiin. Föli on erinomainen kulkuneuvo ja tuntuu paranevan koko ajan.Rahastustapa on erittäin sopiva kaikille matkustaville. Kuljettajia löytyy aina uusista maahanmuuttajista, joilla ratinpyörittely ja ystävällinen käytös on luontevaa.

Lähin vertailupaikka Turun ratikkahankkeelle olisi entinen kotikaupunkini Uppsala, jossa ratikan uushankintaa on pyöritelty poliittisissa päätöselimissä nyt jo vuosia. Rakentamisesta on kai jo päätettykin, mutta olen kuullut, että päätös ei ole vielä lainvoimainen johtuen suhmuroinnissa. Uppsala on myös entinen ratikkakaupunki mutta ilman kiskoliikennettä jo 1960-luvun alusta tähän päivään. Uppsalan kaupunkirakenne on tiiviimpää ja maasto tasaisempaa kuin Turussa.

Eiköhän unohdeta ratikkasuunnitelmat, kunnes Ukrainan sota on sodittu ja paranneta toimivaa Föliä uusilla ratkaisuilla. Turun topografia eroaa niin paljon Tanskan tasaisista maisemista, että mallia ei voida ottaa juuttien maasta. Uppsalassa on samanlaiset talvet kuin meillä Turussa ehkä lumisemmat koska on kauempana sisämaassa kuin Turku.

Ratikkaan käytettävällä 400 miljoonalle on erittäin hyvää käyttöä muuallakin. Sairaanhoito ja omalääkärisysteemi, jota Varha kehittelee, on sopiva kohde rahoille. Vanhustenhoito on kriisissä, ja pahenee ennusteiden mukaan. On se kumma, että ne ihmiset, jotka ovat tämän elintason rakentaneet itselleen ja lapsilleen on pakotettu kerjäämään hoitoa tai ruinaamaan lapsiltaan apua. Heitä ei ole siihen ruinaamiseen opetettu ja kasvatettu.

Ilman ratikkaa me selviämme tämän sotaisan ajan yli mutta sairaat ja vanhukset on hoidettava ihmisläheisesti. Nykyinen hoidon rationalisointi minua pelottaa, koska ilmeisesti kohta robottitohtori on potilasta vastassa, koneäänellä määräten: seiso ruudussa, otan verikokeen sormenpäästä, mittaan paineen kyynärvarresta, pyllistä – otan lämmön peffasta.

Tämäkö on ihmisläheistä hoitoa, tähänkö me pyrimme, että saamme ratikan, joka ufoa muistuttavana, soikeana sukkulana, kiitää Warissuolta kauppatorille ja jatkaa Pansioon ruotsinlaivoille päin. Kaupunginosien terveyskeskukset on säilytettävä.

Arno Kasvi