Luotonhallintayhtiö Intrumin tuore maksuviivetutkimus vuoden 2024 viimeiseltä neljännekseltä osoittaa, että maksuviiveellisten yritysten suhteellinen määrä on laskenut hieman sekä vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan että edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Joillakin toimialoilla ja alueilla maksuviiveellisten yritysten määrä on kuitenkin noussut.

Toimialavertailussa maksuviiveellisiä yrityksiä on yhä eniten majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Suhteellisesti eniten nousua on puolestaan ollut julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialoilla. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yritykset ovat kärsineet eniten maksuviiveistä. Vaikka talouskasvu on edelleen vaisua, ennusteet näyttävät varovaista elpymistä alkaneelle vuodelle 2025. Eniten maksuviiveellisiä yrityksiä on yhä majoitus- ja ravitsemistoimialalla.

Maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus säilyi vakaana vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna (-0,05 prosenttia), mutta laski 4,5 prosentilla kolmanteen vuosineljännekseen verrattuna. Maksuviiveitä oli 17 253 yrityksellä, mikä on viisi prosenttia Suomen yrityksistä.

– Maksuviiveellisten yritysten määrän pieni lasku vuoden takaiseen selittynee talouden yleisen aktiivisuuden laskuna. Myös korkotaso on laskenut selvästi kolmannen vuosineljänneksen aikana, jatkossa se helpottaa yritysten toimintaa. Samoin kysyntä on edelleen vähäistä, vaikka taloudessa onkin nyt heikkoja positiivisia merkkejä, ovat yritykset edelleen todella varovaisia. Lasku edelliseen kvartaaliin verrattuna johtuu kausivaihtelusta. Vuoden viimeinen neljännes on yleensä hiljaisempia kuukausia maksuviiveiden osalta, sanoo Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala tiedotteessa.

Suurimpien yritysten osuus maksuviiveellisistä yrityksistä laski eniten. Pienimmissä yrityksissä viiveet kasvoivat hieman, erityisesti 10–19 henkilön ja 400 000–999 999 euron liikevaihtoluokan yrityksissä. Tämä osoittaa, että suuret yritykset ovat pystyneet sopeuttamaan toimintojaan ja kustannuksiaan pieniä yrityksiä paremmin.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla on edelleen eniten maksuviiveellisiä yrityksiä. Suurin kasvu maksuviiveellisten yritysten suhteellisessa osuudessa nähdään julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialalla. Myös vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuollon, maa-, metsä- ja kalatalouden, kaivostoiminta ja louhinta sekä taiteet, viihde ja virkistys -toimialoilla maksuviiveellisten yritysten määrä on kasvanut. Sen sijaan laskua on havaittavissa hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa.

Alueellisesti eniten yrityksiä, joilla on maksuvaikeuksia, löytyy Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. Myös Satakunnassa, Etelä-Savossa, Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa maksuviiveellisten yritysten osuus on hieman kasvanut viime vuoteen verrattuna. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yritykset ovat kärsineet eniten maksuviiveistä.

Maksuviiveet ennakoivat yritysten vakavampia maksuvaikeuksia eli maksuhäiriöitä ja konkursseja. Vuoden 2024 vaikea taloustilanne näkyi konkurssien määrän merkittävänä kasvuna ja määrä oli korkeampi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Tilastokeskuksen mukaan vireille pantuja konkursseja oli joulukuuhun mennessä yhteensä 3 219.

– Tutkimuksemme mukaan suomalaisilla yrityksillä on avoimia saatavia 72,5 miljardia euroa. Yritykset käyttävät yli neljänneksen työvuodesta, 76 työpäivää, myöhästyneiden maksujen perimiseen. On kaikkien etujen mukaista, että yritykset saavat maksun palveluistaan ajoissa, jolloin ne voivat investoida ja työllistää. Yli puolet yrityksistä uskoo, että tekoäly voi tehostaa myöhästyneiden maksujen käsittelyä. Pienempien yritysten voi olla helpompaa ulkoistaa luotonhallinta siihen erikoistuneille yrityksille, joka hyödyntää jo tekoälyä prosesseissaan, Iskala toteaa.

Suomen talouskasvu oli edelleen vaisua vuoden 2024 viimeisellä vuosineljänneksellä. Talouden pahin taantuma on takana ja talouskasvu käynnistyy vuoden 2025 alussa verkkaasti maailmantalouden epävarmuuden yhä varjostaessa vientinäkymiä.

Elinkeinoelämän luottamus heikkeni hieman joulukuussa ja eri toimialojen välillä oli suurta hajontaa. Esimerkiksi rakentaminen hiljeni joulukuussa selvästi, kun taas vähittäiskauppa vahvistui. Talouden näkymät ovat kuitenkin selvästi positiivisemmat kuin vuosi sitten. Korkojen odotetaan laskevan edelleen, mikä tukee investointeja ja yksityistä kulutusta. Rahoitusolosuhteiden keventyminen tulee vähitellen helpottamaan yritysten ja kuluttajien taloudellista tilannetta, mikä lisää myös kotimaista kysyntää ja investointeja. Rahapolitiikan välittyminen reaalitalouteen ottaa kuitenkin aikansa ja työmarkkinoiden haastava tilanne näyttää jatkuvan vuoden 2025 ajan.

Korkojen lasku ja hidastunut inflaatio ovat parantaneet kuluttajien ostovoimaa, mutta kuluttajat ovat yhä varovaisia rahankäytössään. Kuluttajien luottamusindikaattori heikkeni joulukuussa ja oli alimmillaan sitten kevään 2024. Kuluttajien luottamus hidastaa yksityisen kulutuksen elpymistä. Pääsyynä tähän on työmarkkinoiden vaikea tilanne, joka luo suurta epävarmuutta tulevasta.

– Yritysten toimintaympäristö on nyt korkojen laskun myötä muuttumassa paremmaksi, mutta yritykset kärsivät kuitenkin edelleen vähäisestä yksityisestä kulutuksesta ja matalasta kysynnästä sekä epävarmasta taloustilanteesta, Iskala tiivistää.

Suomen Pankin ennusteen mukaan kuluvana vuonna talous kasvaa 0,8 prosenttia ja vuonna 2026 kasvua on 1,8 prosenttia. Inflaation odotetaan pysyvän alle 2 prosentissa lähivuosina.

Luotonhallintayhtiö Intrum julkaisee neljännesvuosittain yritysten maksuviiveiden kehitystä kuvaavan raportin pohjautuen yhtiön omaan dataan lähes 343 500 suomalaisesta yrityksestä. Raportin data on kerätty ajanjaksolta 1.10.–31.12.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)