Viime toukokuun 10. päivä alkoi voimakkain geomagneettinen myrsky yli 20 vuoteen. Myrskyn aikana revontulia havaittiin poikkeuksellisen etelässä. Kansalaisten ottamat kuvat tuottivat arvokasta aineistoa tutkijoille, sillä näillä alueilla on hyvin vähän revontulten tutkimukseen tarkoitettuja mittauslaitteita.

Auringon aktiivisuus oli viime vuonna huipussaan 11 vuoden syklissään. Sen vuoksi poikkeuksellisen upeita revontulia nähtiin päättyneen vuoden aikana Keski-Euroopassa ja sitäkin etelämpänä. Toukokuun 10. päivän geomagneettinen myrsky oli ensimmäinen äärimmäisen voimakas avaruussääilmiö älypuhelinten ja sosiaalisen median aikakaudella. Tämä mahdollisti sen, että miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa pääsivät todistamaan poikkeuksellisia revontulia ja myös jakamaan havaintojaan verkossa.

Kansainvälinen ARCTICS-työryhmä (Auroral Research Coordination: Towards Internationalised Citizen Science) koosti kansalaisten havaintojen avulla dataa myrskystä. Tutkijat saivat verkkokyselyn kautta 696 vastausta yli 30 maasta ja yhdistivät ne Taivaanvahti-tietokannan 186 revontulihavaintoon. Näin tutkijat saivat tarkempaa tietoa myrskyn vaikutuksista ja revontulien laajuudesta. Tulokset on julkaistu Geoscience Communication -tiedelehdessä.

Kerätyn datan analyysi osoitti, että revontulia nähtiin 10. toukokuuta keskileveysasteilla asti: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja jopa joillakin alueilla Aasiassa. Tämä viittaa siihen, että revontulikaari laajeni malleissa ennustettua enemmän päiväntasaajalle päin.

Havainnoissa mainittiin usein punaisia ja violetteja tai vaaleanpunaisia värejä, jotka olivat paljain silminkin nähtävissä vihreän värin lisäksi.

– Punaisten sävyjen näkyminen revontulissa kertoo, että avaruudesta tullut elektronisade, joka tuotti revontulia, sisälsi suuria määriä niin kutsuttuja matalaenergeettisiä hiukkasia. Nämä hiukkaset päätyivät ilmakehään yli 150 kilometrin korkeudella, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Maxime Grandin tiedotteessa.

Tutkijat käsittelevät tutkimuksessaan myös kerätyn aineiston rajoituksia ja esittävät ratkaisuja tiedonkeruun parantamiseksi.

Yksi keino hyödyntää kansalaisten revontulihavaintoja entistä paremmin on tarjota suosituksia ja ohjeita. Ohjeista hyötyvät sekä kansalaiset, jotka haluavat kerätä tieteellisesti käyttökelpoista dataa, että tutkijat, jotka haluavat ottaa kansalaisia mukaan tutkimukseensa.

ARCTICS-työryhmä on julkaissut ilmaisen englanninkielisen oppaan, joka tarjoaa käytännön ohjeita kansalaistieteilijöille ja tutkijoille. Aurora Field Guide and Handbook for Citizen Science -opas sisältää tietoa revontulien fysiikasta, havaintomenetelmistä sekä siitä, miten kansalaistieteen avulla voidaan edistää tieteellistä tutkimusta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)