Kukaan meistä ei ajattele, että minäpä syrjäydyn, enkä kiinnostu mistään. Enkä halua tehdä yhtään mitään. Jokainen Ihminen haluaa elää itselleen merkityksellistä elämää. Se elämästä syrjäytettykin ihminen. Se ihminen joka joutuu seisomaan leipäjonossa pakkasessa tuiskussa ja tuulessa, ei varmaankaan halunnut sinne mennä. Hänet oli sinne kuitenkin pakotettu, sillä hänellä oli nälkä.

Meistä voi kuka tahansa syrjäytyä ja jäädä yksin, vailla ihmiskontakteja. Se ei ole sen yksin jääneen ihmisen syy. Moni ammatin itselleen opiskellut on lähetellyt kymmenittäin hakemuksia eri työpaikkoihin, saamatta edes kutsua työhaastatteluun. Meidän on katsottava itseämme silmiin, jossain ollaan nyt hakoteillä. Meillä on paljon tekemätöntä työtä, joita kukaan ei tee.

Meidän on kehiteltävä uudenlaisia ammatteja tai edes jotain tekemistä ihmisille. Jouten olo ja mitään tekemättömyys ei tee ihmisille hyvää. Meidän on aika muuttaa työn ja toimeentulon tarkoitusta. Ihmisen on saatava kokea olevansa arvokas ja tärkeä. Moni lahjakas ihminen jää jäykän ja joustamattoman byrokratiamme vuoksi syrjään elämästä, elämästä joka on meidän jokaisen oikeus, sillä jokainen meistä osaa jotakin. Jokaisen ihmisen elämällä on tarkoitus.

Birgitta Wulf