OP Ryhmän ainutlaatuisesta kyselyaineistosta selviää, miten Suomen vieraskieliset haluavat asua. Omaksi asunnoksi etsitään tilavaa asuntoa esikaupunkialueelta. Pääkaupunkiseudun kaupungeista yhden suosio on vieraskielisten keskuudessa selvästi heikoin.

Suomen vieraskieliset haluaisivat asua nimenomaan esikaupunkimaisella alueella, selviää OP Ryhmän Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä vieraskielisille. Aineisto on ainutlaatuinen, sillä vieraskielisten asumisen haaveita ei aiemmin ole selvitetty näin laajassa kyselytutkimuksessa. Kyselyyn vastasivat Suomessa vakituisesti asuvat, äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvat henkilöt. Vastaajista 50 prosenttia kertoo muuttaneensa Suomeen joko oman tai puolison työn tai opiskelun tai työnhaun perässä.

Vastaajista 22 prosenttia on jo ostanut asunnon ja 34 prosenttia harkitsee asunnon ostamista. Asunnon ostamista harkitsevista vastaajista 48 prosentin haaveissa on kerros- tai rivitaloasunto, ja peräti 41 prosenttia haaveilee omakotitalon ostamisesta. Hankittavan asunnon toivotaan olevan vähintään kolmion kokoinen. 84 prosenttia asunnon ostamista harkitsevista vieraskielisistä harkitsee kolmion tai kolmiota suuremman asunnon ostamista.

– Yli puolet kyselyyn vastanneista on jo ostanut asunnon tai harkitsee sen ostamista. Meidän onkin tärkeää ymmärtää entistä paremmin, millaisia asumiseen liittyviä toiveita tällä monipuolisella vieraskielisten joukolla on, OP Ryhmän henkilöasiakasrahoituksesta vastaava johtaja Hanna Heinonen sanoo tiedotteessa.

OP Ryhmä ei tilastoi asuntolainan hakijoiden äidinkieltä. Asuntolainaneuvotteluja käydään ryhmän pankeissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jos asiakas tarvitsee tulkkia, hän voi hankkia tulkin itse ja varata ajan lainaneuvotteluun konttorille.

– Asiakas valitsee, käyttääkö hän ammattitulkkia vai muuta kieliavustajaa. Tärkeintä on, että kieliavustaja osaa tulkattavaa kieltä riittävän hyvin ja ymmärtää asuntolainaa ja sen ominaisuuksia. Vieraskielisen väestön kasvu haastaa meitä edelleen parantamaan myös asumisen palveluitamme, Heinonen sanoo.

Suomessa asuu noin puoli miljoonaa vieraskielistä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saamen kieli. Vieraskieliset toivovat pystyvänsä asumaan pääkaupunkiseudulla. Nyt Helsingissä asuvista vieraskielisistä 85 prosenttia toivoi tulevaisuudessakin voivansa asua Helsingissä tai sen lähistöllä. Espoossa tai Kauniaisissa jo asuvista 74 prosenttia toivoi voivansa jatkossakin asua Espoossa tai sen lähistöllä, Tampereella vastaava osuus on 74 prosenttia.

Sen sijaan nyt Vantaalla asuvista vieraskielisistä vain 39 prosenttia toivoo voivansa jatkossakin asua Vantaalla tai sen lähistöllä. Vantaalaisista vieraskielisiä on noin 27 prosenttia. Kun vastaajilta kysyttiin, missä kaupungissa tai minkä kaupungin lähistöllä he mieluiten haluaisivat asua, Vantaa oli vasta sijalla viisi Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun jälkeen.

– Helsinki on Suomen vieraskielisten suosikkikaupunki, jossa haluaisi asua peräti 34 prosenttia vieraskielisistä. Muutkin vieraskielisten toiveasuinpaikat ovat suuria kaupunkeja. Vieraskielisistä useimmat haluaisivat asua nimenomaan esikaupunkialueella, mikä voi jatkossa lisätä myös Uudenmaan kehyskuntien vetovoimaa, OP Uusimaan henkilöasiakasrahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Riikka Kangas sanoo.

Joka toinen vieraskielinen kertoi haluavansa asua esikaupunkialueella eli kaupunkien reuna-alueilla. Kaupunkien keskustassa asumisesta haaveili 34 prosenttia vastaajista.

Kun vastaajilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat asuinpaikkaansa nyt, tyytyväisimpiä pääkaupunkiseudulla olivat Espoossa ja Kauniaisissa asuvat, mutta myös vantaalaisten tyytyväisyys asuinpaikkaansa oli hyvällä tasolla.

Missä kaupungissa tai minkä kaupungin lähistöllä haluaisit asua?: Helsinki 34 prosenttia, Espoo 16 prosenttia, Tampere kahdeksan prosenttia, Turku kuusi prosenttia ja Vantaa viisi prosenttia.

OP Ryhmän syyskuussa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi syys–lokakuussa 2 164 Suomessa asuvaa vieraskielistä henkilöä. Tuloksia on painotettu vastaamaan väestörakennetta iän, sukupuolen ja kunnan mukaan. Painotus perustuu Tilastokeskuksen väestötietokantaan. Vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Ryhmän toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta 2,8 prosenttiyksikköä .

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)