Kelassa seurataan, miten työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrät ja väestöosuudet kehittyvät. Pitkään jatkunut kasvu nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä kääntyi laskuun vuonna 2021 ja sama kehitys jatkui vuonna 2022. Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten väestöosuus edelleen laski 16–24-vuotiaissa, mutta nousi 25–34-vuotiaissa. Vuosittaiset muutokset väestöosuuksissa ovat yleensä pieniä, mutta pidemmän aikavälin seuranta vähäisistäkin muutoksista tuo esiin kehityssuuntaa.

Viime vuoden lopussa yhteensä 7 634 iältään 16–24-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea. Määrä on 1,36 prosenttia koko ikäryhmästä. Vuonna 2022 vastaava lukumäärä oli 7 566 ja väestöosuus 1,37 prosenttia. Vuoden 2023 lopussa yhteensä 17 862 iältään 25–34-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä, mikä tarkoittaa 2,47 prosenttia koko ikäryhmästä. Vuonna 2022 vastaava lukumäärä oli 17 574 ja väestöosuus 2,45. Yhteensä alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuoden 2023 lopussa 25 496 (väestöosuus 1,99 %) ja vuoden 2022 lopussa 25 140 (väestöosuus 1,98 %).

– Kaikista nuorimmissa ikäryhmissä väestöosuus edelleen hieman laski, mutta muuten nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrissä tapahtui hienoista nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2022 vähenemistä tapahtui myös 25–34-vuotiailla mielialahäiriöiden, skitsofrenioiden, neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrissä, mutta vuonna 2023 saajamäärät näissä sairausryhmissä kääntyivät taas lievään kasvuun, kertoo tilastoasiantuntija Reeta Pösö Kelasta tiedotteessa.

Ammatilliseen kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen kannustavuutta edistäneiden lainmuutosten myötä yhä useampi nuori on saanut Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta tukea kouluttautumiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Vuonna 2023 nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneiden määrä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2019 lainmuutoksen voimaan tulon jälkeen. Saajamäärien laskuun on vaikuttanut Orpon hallitusohjelmaan sisältyvä kirjaus nuoren ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen perumisesta ja Nuotti-valmennuksen kohderyhmään tehdyt täsmennykset syksyllä 2023.

Tällä hetkellä nuoren ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmään ja kuntoutusrahaoikeuksiin esitetään muutoksia, jotka voivat vaikuttaa nuorten kuntoutuspalveluihin ohjautumiseen ja kuntoutuksen kannustavuuteen. Vuoden alusta nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasoa laskettiin ja laskukaavaa muutettiin.

– Nuorten käyttämiin etuuksiin ja kuntoutuspalveluihin kohdentuvat muutokset voivat näkyä myös työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrien ja väestöosuuksien kehityksessä. On tärkeätä seurata ja arvioida muutosten vaikutuksia kokonaisvaltaisesti – etenkin kun muutosten kohteena ovat kouluttautumisesta ja työelämästä syrjään jäämisen riskissä olevat nuoret, joiden toimintakyky on heikentynyt ja elämäntilanne usein monin tavoin vaikeutunut, toteaa tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo Kelasta.

Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä valtaosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Muita yleisimpiä sairausperusteita ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet sekä hermoston sairaudet. Erityisesti kaikista nuorimmilla, 16–24-vuotiailla, yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus, joka kuuluu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairausryhmään. Viime vuonna 3 606 alle 25-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä älyllisen kehitysvammaisuuden vuoksi.

Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa yleistyä lähestyttäessä 30–40 vuoden ikää. Vuonna 2023 yhteensä 3 095 iältään 25–34-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriön vuoksi. Heistä masennuksen vuoksi eläkkeellä oli 2 332.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)