Kyselyn mukaan yleisin syy vahinkojen ennaltaehkäisyn laiminlyömiseen on arvio siitä, että riski on pieni eikä vahinko satu omalle kohdalle. Vaikka riski on pieni, vahinko voi olla niin suuri ja pitkäkestoinen, ettei pientäkään riskiä kannata ottaa, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalveluista vastaava kehityspäällikkö Jussi Riikonen tiedotteessa.

Lähes puolet suomalaisista (46 prosenttia) on jättänyt astianpesukoneen tai pyykkikoneen päälle poistuessaan asunnosta, vaikka tiesi tähän sisältyvästä vahinkoriskistä, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Samoin noin puolet kertoo näppäilleensä puhelinta ajaessaan (46 prosenttia) tai jättäneensä käyttämättä kypärää esimerkiksi pyöräillessä tai lasketellessa (51 prosenttia).

Noin kolmasosa (32 prosenttia) on jättänyt palovaroittimen toimivuuden tarkistamatta riittävän usein. 35 prosenttia on ajanut tai ollut kyydissä autossa, joka on ajanut niin lähellä edellä ajavaa, että yllättävässä tilanteessa kolari ei olisi ollut vältettävissä. Vain 15 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan toiminut tavalla, johon tiesi sisältyvän vahinkoriskin. Kyselyyn vastasi 1 053 henkilöä, ja sen toteutti tutkimusyhtiö Verian.

– Tulokset kertovat inhimillisyydestä: kukaan ei toimi aina fiksusti. Arjessa voi olla vaikea hahmottaa, miten suuri merkitys omalla toiminnalla on mahdolliseen onnettomuuteen. Todellisuudessa merkittävä osa vahingoista olisi kuitenkin vältettävissä vain sillä, että ihmiset ottaisivat harvemmin tietoisia riskejä, sanoo Riikonen.

Yli 55-vuotiaat vastaajat ovat tehneet kysymyksessä mainittuja asioita harvemmin kuin sitä nuoremmat. Esimerkiksi 46 prosenttia alle 25-vuotiaista kertoi laiminlyöneensä palovaroittimen tarkistamisen, kun yli 55-vuotiaista näin kertoi tehneensä 18–26 prosenttia.

Vastaajilta, jotka olivat toimineet tavalla, johon he tiesivät sisältyvän vahinkoriskin, kysyttiin myös, mistä tämä johtui. 62 prosenttia kertoi, että arvioi riskin olevan pieni eikä uskonut vahingon sattuvan kohdalleen.

– Myös kaikki he, joille vahinko on käynyt, ovat ajatelleet, ettei se suinkaan omalle kohdalle satu. Haastan kääntämään tässä ajattelua toisinpäin: niinkin pienillä arkisilla valinnoilla kuin astianpesukoneen käynnistämisellä vähän myöhemmin tai lukemalla sen kaverilta tulleen viestin vasta auton pysähdyttyä voi säästyä jopa koko loppuelämään vaikuttavalta vahingolta. Vaikka riski on pieni, vahinko voi olla niin suuri, ettei sitä pientäkään riskiä kannata ottaa.

43 prosenttia vahinkoriskin tietoisesti ottaneista kertoi syyksi, että se oli käytännön kannalta kätevintä arjessa. Reilu neljäsosa (26 prosenttia) kertoi syyksi kiireen tai liiallisen kuormituksen.

– Moni tapa voi vaikuttaa kätevältä keinolta arjessa, mutta ajansäästö voi jäädä lyhytaikaiseksi. Esimerkiksi jos astianpesukone syttyy palamaan silloin, kun se on jätetty yksin kotiin eikä paikalla ole ketään aloittamassa sammutusta, seurauksena voi olla pahimmillaan korjauskelvottomat palovahingot. Vahinko, jonka laajeneminen olisi voitu ehkäistä, kasvaakin suureksi ja pysäyttää koko arjen.

Tietoisella riskinotolla voi myös olla taloudellisia seurauksia, sillä vakuutuksesta myönnettävää korvausta saatetaan pienentää, jos henkilö on laiminlyönyt vahinkojen ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja suojeluohjeita ja omalla toiminnallaan myötävaikuttanut vahingon sattumiseen. Vahinkojen ja korvausten määrällä on vaikutusta myös vakuutusten hintoihin, Riikonen sanoo.

– Vakuutukset perustuvat riskin jakamiseen. Kun tarjoamme esimerkiksi kotivakuutusta asiakkaillemme, keräämme yhteiseen pottiin vahinkoriskiin ja korvauskykyyn nähden riittävästi maksuja. Tällöin jos jonkun kotona vaikkapa sattuu suuri tulipalo, voimme korvata kulut. Jos turhia riskejä otetaan paljon, myös turhia vahinkoja sattuu enemmän, mikä voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa vakuutusmaksuihin.

Kyselyyn vastasi 1 053 henkilöä 26.4 –2.5. Heistä 885 kertoi toimineensa jollain mainitulla tavalla, johon he tiesivät sisältyvän vahinkoriskin. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)