Vuokra-asuntoa suojaamassa on tavallisesti vuokralaisen oma kotivakuutus ja taloyhtiön kiinteistövakuutus. Markkinoilla on myös kattava valikoima vuokranantajan vakuutuksia täyttämään kotivakuutuksen ja kiinteistövakuutuksen aukkoja. Päänvaivaa vakuutusten viidakossa tuottavat kuitenkin edelleen erilaiset tuholaisvahingot, selviää Suomen Vuokranantajat ry:n teettämästä tuoreesta vakuutusvertailusta.

– Tuholaistilanteissa vuokranantajan suoja jää vakuutusvertailumme valossa puutteelliseksi etenkin, jos vuokralaisen kotivakuutus vastuuvakuutuksineen syystä tai toisesta puuttuu. Paha ludeongelma voi tuottaa vuokranantajallekin jopa viisinumeroisen vahingon. Tuholaisvahinkojen ollessa yhä yleisempiä tässä olisi nähdäkseni merkittävä tuotekehityksen paikka vakuutusyhtiöille niin osakkeenomistajan ja taloyhtiön kuin vuokralaisenkin vakuutusten osalta, Suomen Vuokranantajat ry:n juristi Saara Penttilä toteaa tiedotteessa.

Tuholaisvahinko ei yleensä ole suoraan kotivakuutuksesta korvattava. Se voi kuitenkin tulla korvattavaksi vuokralaisen vastuuvakuutuksesta, jos vuokralainen aiheuttaa vaikkapa ludeongelman omalla tuottamuksellaan. Kiinteistövakuutuksella voidaan vakuuttaa torjuntakustannukset ja suoranaiset kiinteistön esinevahingot. Sen korvauspiiri ei kuitenkaan ulotu vuokranantajan irtaimistoon tai hänen tilaamansa torjunnan kustannuksiin ja vuokratulon menetykseen. Vuokranantajan vakuutuksesta tuhoeläinvahinkoja ei lähtökohtaisesti korvata.

Kotivakuutus on pääsääntöisesti olemassa asunnossa asuvien omaisuuden suojaksi. Vuokra-asunnossa kotivakuutus on siis ennen kaikkea vuokralaisen ja hänen irtaimistonsa turvana. Kotivakuutukseen liitetty vastuuvakuutus kattaa myös vuokralaisen huolimattomuudellaan tai laiminlyönnillään aiheuttamia vahinkoja esimerkiksi vuokranantajalle tai taloyhtiölle. Taloyhtiön kiinteistövakuutus taas on olemassa esimerkiksi taloyhtiön rakenteille aiheutuvien vahinkojen varalta.

– Vuokralaisen kotivakuutus tai taloyhtiön kiinteistövakuutus eivät yleensä kata vuokralaisen tahallaan aiheuttamia vahinkoja. Joskus myös vuokratulon saaminen voi keskeytyä vaikkapa vesivahinkoremontin ajaksi. Mahdotonta ei ole sekään, että vuokrasuhteen osapuolet joutuvat ratkomaan erimielisyyksiään tuomioistuimessa suurella kuluriskillä. Vuokranantajan vakuutus voi tuoda tällaisissa tilanteissa toivottua lisäturvaa, Penttilä avaa.

Vuokranantajan arvioidessa vakuutusten sopivuutta valintaan vaikuttaa muun muassa se, onko asuntoja yksi vai useampi, millaisia asuntoja vuokrataan, kuinka kattavan turvan vuokranantaja haluaa, millainen on hänen riskinkantokykynsä ja vuokrataanko kohteita pitkäaikaisesti vai lyhyemmissä jaksoissa kalustettuna. Myös keskittämisalennukset ja vakuutusehtojen vaihtelu kannattaa pitää mielessä.

Penttilän mukaan vakuutus kannattaa valita oma sijoitusstrategia mielessä pitäen. Markkinoilla on nykyisin yhä enemmän vaihtoehtoja, ja perusturvan lisäksi niihin on saatavissa myös lisätuotteita vuokratulon keskeytymisen tai oikeusprosessien varalle. Vakuutuksen kustannukset ovat myös vähennyskelpoisia vuokratulojen verotuksessa. Kuten muissakin sijoitusmuodoissa, myös asuntosijoittamiseen kuuluu riskejä eikä kaikkiin mahdollisiin riskeihin voi mitenkään varautua vakuutuksilla.

– Vuokranantaja voi vakuutusten lisäksi vähentää riskejä merkittävästi omalla toiminnallaan, sillä esimerkiksi vuokralaisen valinnalla on suuri merkitys. Rahallinen puskuri takataskussa on myös hyvä varautumiskeino yllättäviin tilanteisiin, Penttilä muistuttaa.

Vertailun toteutti Söderberg & Partners Oy:n vakuutusmeklari Pekka Määttä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)