Turun yliopisto on huhtikuusta alkaen kerännyt kansalaishavaintoja lounaisen Suomen mäntykuolemista. Karttapalveluun on saatu elokuun alkuun mennessä havaintoja 1 350 paikasta. Ne painottuvat saaristoon, mutta pisteitä on myös mannerrannikolla.

Kansalaishavainnot tukevat satelliitti- ja ilmakuvista tehtäviä kartoituksia. Samalla ne osoittavat, että lounaisen Suomen mäntykuolemat ovat hyvin tunnistettu ja laajalle levinnyt ilmiö.

Havaintokartalle ilmoitettuja pisteitä on erityisesti kuivilla kalliorinteillä ja kukkuloilla. Noin viidennes on merkitty talousmetsien kivennäismaille.

– Monet saarien ja rantojen havainnot viitannevat kesämökkiläisten ja veneilijöiden tarkkaavaisuuteen, usein myös huoleen. Monet miettivät, voiko ilmiö edelleen voimistua ja saattaisiko tuhon leviämistä jotenkin estää. Vaikka sairastuneita puita poistaisi, ilmiötä tuskin voi moottorisahalla pysäyttää, epäilee maantieteen professori Risto Kalliola.

– Myös kuolevat ja kuolleet puut kuuluvat luontoon, ja ainakin tähän saakka tuhot näyttävät esiintyvän pienehköinä laikkuina pikemmin kuin laajoina rintamina, Kalliola toteaa.

Mäntykuolemien runsastuminen selittynee ilmastollisilla syillä. Kun kevään ja kesän hellejaksot kuivattavat neulasia ja altistavat puita stressille, niiden vastustuskyky heikkenee. Vaikutus korostuu, jos kasvupaikka on altis kuivumaan tai jos puussa on muitakin tuholaisia. Heikentyneeseen puuhun iskee sienitauteja ja kaarnakuoriaisia. Mäntytuhojen biologiaa ja vaikutustapoja tutkitaan muun muassa Luonnonvarakeskuksessa.

Kuluvan vuoden toukokuussa, männyn ohueen hilsekaarnaan iskevien okakaarnakuoriaisten parveiluaikana, oli ennätyksellisen pitkiä hellejaksoja ja kuivaa. Se saattoi altistaa puita tuholaisille.

– Myös kesäkuu oli helteinen ja lounaisessa Suomessa vähäsateinen, mutta sittemmin sateita on ollut hyvin. Puut ehkä säästyivät pahimmalta keskikesän kuivuusstressiltä. Asetelma on tutkimuksellisesti kiinnostava ja on mielenkiintoista seurata, missä määrin männyt nyt ruskettuvat. Oireita siitä on jo nähtävissä, Kalliola sanoo.

Turun yliopisto jatkaa kansalaishavaintojen keräämistä, ja uudet havainnot voi ilmoittaa helposti merkitsemällä pisteen kyselylomakkeen karttaan. Kartalta voi myös seurata havaintojen kertymistä.

– Kaikki karttakyselyymme annetut vastaukset ovatkin nyt arvokkaita, Kalliola lopuksi toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)