Mikä onkaan viime vuosina aiheuttanut kotitalouksille yhtä paljon päänvaivaa kuin erilaisten jäteasioiden miettiminen? Siitä lähtien kun vuonna 2016 voimaan astui orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto eli biohajoavaa jätettä ei enää saanut viedä kaatopaikoille, on kodeissa totuteltu aina uusiin ja vähitellen täsmentyviin ohjeisiin.

Vuonna 2023 siirryttiin muovi-, kartonki-, lasi- ja metallipakkausten keräysvelvoitteen piiriin ja näin lisättiin sekä kierrätystä että kierrätysmateriaalin uusiokäyttöä.

Tekstiilijätteen ja pakkausmateriaalien kierrätyksestä on omat säädöksensä, mutta vähitellen kaikki tuntuu sujuvan: muovi, pahvi, paperi, kahvinporot, lasipurkit, homehtunut leipä tai kissanhiekka sujahtavat keittiössä oikeisiin keräilyastioihinsa.

Hankalinta on ollut biojätteen erilliskeräilyyn totuttelu. Keräilypussit ostetaan kaupasta ja kerrostaloasujat tipauttavat ne taloyhtiön biojätteen keräysastiaan. Omakotiasujat järjestävät keräilyn yksin tai naapuruston kanssa tilaamalla keräilyastian ja sille tyhjennykset tai hankkimalla kompostorin ja käyttämällä biojätteen kasvimaan tarpeisiin.

Biojätettä varten on myynnissä sekä paperipusseja että biohajoavia pusseja (standardin EN13432 mukaisia). Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ohjeistaa kuitenkin käyttämään paperipusseja tai -käärettä eikä biohajoavia pusseja.

Kauppojen hedelmätiskeiltä voi löytää paperipusseja, jotka palvelevat ensin hedelmien kotiinkuljetuksessa, sitten biojätteen keräilyssä. Tyhjät jauhopussit, perunapussit jne. ovat käteviä, samoin biojätteiden kääriminen sanomalehteen. Mutta hankalaahan tämä on ja aiheuttaa päivittäistä säätämistä.

Joissakin kunnissa ympäri Suomen biojätepusseja saa ilmaiseksi kirjastoista tai kansalaisinfoista, lähikunnista näin palvelevat Nousiainen, Masku ja Mynämäki. Matka Ruotsiin avaa silmät: pienten kulmakauppojenkin eteisissä töröttää seinällinen Tack för maten -pussipinoja ja bonuksena käteviä muovikehikkoja niiden ympärille.

Biojätepusseja on joka nivaskassa lähes sata kappaletta ja ne on helppo poimia mukaansa kauppareissulla aina kun kotona on tarvetta. Suomen kaupoissa puolet pienempi paperipussipino maksaa monta euroa. Pusseja suojaavia ja jätteillä täytettyjen pussien kantamista helpottavia muovikehikkoja ei taida meillä olla saatavillakaan.

Onko Ruotsissa kunnianhimoisempi suhtautuminen kierrätykseen, enemmän taloudellisia resursseja kierrätyksen hoitamiseen vai peräti ihan erilainen ideologia? Toteutuisiko biojätteen keräily tehokkaammin, jos meilläkin olisi tarjolla ilmaisia pusseja?

Ruotsissa jätepussipinoja ja suojakehikkoja on kauppojen lisäksi myös jätekatoksissa. Tätä voisi jo vähän kadehtia.

Merja Marjamäki