Kun liikutaan talonrakennusvuosien 1964–74 välillä, rakenteista löytyy varmasti asbestia. Näin kertoo asbesti- ja haitta-ainekartoittaja Soile Salomaa Varsinais-Suomen Kiinteistökuivauksesta. Asbestia on usein myös vanhemmissa ja uudemmissa kodeissa, mutta niin kauan, kun pintoja ei rikota, asbesti ei pääse aiheuttamaan haittaa terveydelle.

– Ihmiset eivät usein tiedä, mistä on kyse. Ja toisaalta, kun katsoo vaikka Suomi24-palstaa, niin siellähän jokainen tietää asbestista jotain, hymyilee Salomaa.

Kartoittajana Salomaa on toiminut kahdeksan vuotta, sitä ennen vuosia asbestin purkutöissä. Salomaa jos kuka tuntee ennen suositun asbestin. Mitä se siis varsinaisesti on, muuta kuin nykyisin kielletty rakennusaine?

– Asbesti on laskeutumaton kuitumainen mineraali. Se ei siis laskeudu, vaan jää pintoihin. Jokainen ihminen varmaan altistuu jossain määrin asbestille. Mutta jos joka ikinen päivä tekee työtä asbestin parissa, niin se aiheuttaa haittoja. Siksi asbestipitoisuuksia mitataan ennen purkutöiden aloittamista, Salomaa selventää.

Itse hän kartoittaa vesipisteellisiä tiloja, sillä firma tulee hätiin vesivahingon sattuessa. Tällöin rakenteet on usein avattava. Asbestimittaus on lain mukaan tehtävä ennen vuotta 1994 valmistuneeseen rakennukseen ennen purkutöitä.

– Sanotaan, että ennen 1980-lukua rakennetuissa taloissa on tosi monessa jossain kohtaa asbestia. Ne eivät tule välttämättä minun tekemässä kartoituksessa esiin, kun en tiedä, mitä on toisella puolen taloa.

Salomaa lohduttaa, ettei kenenkään tarvitse pelätä asbestia kodissaan, kunhan vain pinnat pysyvät ehjinä. Asbestia löytyy etenkin eristetyistä putkista, savuhormeista ja lattianpäällysteistä. Myös aikanaan suositut mineriittilevyt talon ulkoverhoilussa sisältävät asbestia.

– Asbestilla on ehkä liikaa tällä hetkellä vähän turhankin kielteinen maine. Sitä ei tarvitse pelätä turhaan. Joskus minulle soittaa ihmisiä, jotka itkevät, että asunnosta löytyi asbestia, mitä teen. Mutta silloin vain soitetaan ja puretaan asbesti pois, Salomaa hymyilee.

Kun kartoitusoperaatio käynnistyy, se on hetkessä ohi. Tämä saa jotkut kuluttajat uhoamaan mittauksen turhuutta. Asbestimittaus on kuitenkin työsuojelukysymys, joten siitä ei voi laistaa.

– Aiemminkin on jokin laki ollut, mutta se on ollut tulkinnanvarainen. Jokainen on saanut tulkita sitä, miten haluaa, Salomaa hymähtää.

Tällä hetkellä laki ei vaadi asbestikartoitukselle sertifikaattia, mutta Salomaa on kouluttanut itseään kursseilla ja suorittanut rakennusalan erikoisammattitutkinnon. Taitava kartoittaja osaa myös nähdä, milloin näytteiden ottaminen kannattaa.

– En ota näytteitä välttämättä, jos pystyn heti sanomaan, että jossain on asbestia, tai tuossa ei ainakaan ole. Itse näytteidenotto ei ole lakiin kirjattu. Mutta jotkut taloyhtiöt vaativat, että näytteet on otettava.

Salomaa kopauttaa vasaralla pienet palat purettavaa materiaalia pussiin, jonka hän lähettää Ouluun Asbe Oy:n geologien tutkittavaksi. Myös Labroc Oy tekee tutkimuksia. Usein tulokset saa jo seuraavana päivänä.

Jos asbestia löytyy, ja se puretaan, on rakennusjätteen loppusijoituspaikka peitettynä jätteenkäsittelyasemilla asianmukaisesti jatkokäsiteltynä.

Ilmaan päästessä kuidut olisivat maastakin terveydelle haitallisia.

– Asbestiahan on ajettu ihan rekoissa säkeissä ympäri kaupunkia etenkin 1950-luvulla. Kyllähän se on pöllynnyt ympäri kaupunkia, Salomaa kertoo keuhkoja kutittavan vision.

Nykyinen laki on Valtioneuvoston asettama vuodelta 2016. Asbestimittauksen hinta vaihtelee muutamasta kympistä satoihin euroihin kohteen laajuudesta riippuen.

Eveliina Portnoj